Ero sivun ”Räme” versioiden välillä

Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[mänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia [[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi [[suopursu]], [[variksenmarja]], [[kanerva]], [[vaivaiskoivu]], [[suokukka]], [[isokarpalo|karpalo]] ja [[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat [[rahkasammalet]], [[kihokit|kihokki]] ja [[tupasvilla]]. Rämeiden turvekerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä.

Kangasrämeet ovat yleensä karujen [[mustikka]]-, [[puolukka]]- ja kanervametsien soistumia, melko ohutturpeisia ja muuttuvat usein lopulta toiseksi rämetyypiksi. Mänty on kangasrämeen yleisin puu. Kenttäkerros muodostuu rämevarvuista eikä ruohoja juuri ole, mutta sen sijaan esiintyy [[sarat|pallosaraapallosara]]a. Kangasrämeisiin liitetäänkin usein pallosararämeet. Myös rahkasammalta ja kangasmetsän sammalia kasvaa kangasrämeellä.

Nevarämeet ovat nevojen ja rämeiden välimuoto, joilla voi kasvaa koivuakin. Rämemättäikköjen väleissä on yleensä märkiä nevatyyppisiä alueita. Saroista tyypillisiä kasveja ovat pallosara ja [[jouhisara]]. Ruohoista nevarämeellä saattavat kasvaa ravinteisuuden mukaan [[raate]], [[kurjenjalka]] ja [[järvikorte]], myös sellaiset vaateliaat sarat kuin äimäsara.