Avaa päävalikko

Muutokset

 
==Kartano 1700-luvulla==
Hatanpään kartano syntyi kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Boije]]n ([[1717]]-–[[[[1781]]) kaudella vuosina [[1756]]–[[1778]]. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisiä, joka alkoi kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna [[1757]] [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.
 
Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[mulperipuu|valkomulperipuiden]] kasvatusta kasvihuoneissa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa silkkiäisperhosen toukille, ja Boije haaveilikin oman [[silkki|silkintuotannon]] aloittamisesta.
 
Boije oli [[vapaamuurari]]. Hatanpään kartanon puistosta löytyy luonnonkiven kylkeen hakattu kreikankielinen teksti "''Egno Kyrios tous ontas antou''" (suom. "''Herra tuntee omansa''"), joka lienee peräisin Boijen ajalta. Tämä kivi tunnetaan ''Vapaamuurarin haudan'' nimellä, vaikka paikalle ei olekaan haudattu ketään.