Ero sivun ”Siirtokirjoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jäsentelyä, pientä korjailua
selvennystä etenkin translitteroinnin ja transkription suhteeseen; rakenteellisia muutoksia
Rivi 1:
'''Siirtokirjoitus''' (toisinaan ''siirrekirjoitus'', ''siirtokirjainnus'' tai ''siirrekirjainnus'') on kirjoituksen muuntamista [[kirjoitusjärjestelmä]]stä toiseen. Siirtokirjoitus voipyrkii tapahtuakorvaamaan kahdenvieraat [[äännekirjoitus|äännekirjoitukseen]]kirjoitusmerkit perustuvan järjestelmän (esimerkiksi [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen]] ja [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisen]]) välilläsellaisilla, muttajotka toinenovat tailukijalle kumpikintuttuja kirjoitusjärjestelmä voi perustua tavu- tai sanakirjoitukseenkin.ainakin Muunnostavähemmän erityisestioutoja latinalaiseenkuin kirjaimistoon kutsutaan joskus ''latinisaatioksi'' tai ''romanisaatioksi''alkuperäiset. Latinisoituja nimiä voidaan nähdä päivittäin tiedotusvälineissä, kun esimerkiksi [[venäjän kieli|venäläisiä]], [[arabian kieli|arabialaisia]] tai [[kiinan kieli|kiinalaisia]] erisnimiä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.
 
Siirtokirjoitus voi tapahtua kahden [[äännekirjoitus|äännekirjoitukseen]] perustuvan järjestelmän (esimerkiksi [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen]] ja [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisen]]) välillä, mutta toinen tai kumpikin kirjoitusjärjestelmä voi perustua tavu- tai sanakirjoitukseenkin. Muunnosta erityisesti latinalaiseen kirjaimistoon kutsutaan joskus ''latinisaatioksi'' tai ''romanisaatioksi''. Latinisoituja nimiä voidaan nähdä päivittäin tiedotusvälineissä, kun esimerkiksi [[venäjän kieli|venäläisiä]], [[arabian kieli|arabialaisia]] tai [[kiinan kieli|kiinalaisia]] erisnimiä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.
Siirtokirjoituksen lajeja ovat translitterointi ja transkriptio.
 
Siirtokirjoituksen lajeja ovat translitterointi ja transkriptio, mutta niiden välinen ero ei aina ole aivan selvä.
== Translitterointi ==
 
== Translitterointia vai transkriptiota? ==
Jos siirtokirjoitus tehdään korvaamalla lähdekielen [[kirjain|kirjaimet]] kohdekielen kirjaimilla jonkin säännöstön mukaan, voidaan puhua ''translitteroinnista'' tai ''translitteraatiosta''. Koska muunnos tällöin tapahtuu kaavamaisesti kirjoitusasun pohjalta, sitä tehtäessä ei tarvitse erikseen pohtia kirjainten äänteellistä vastaavuutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että sekä lähde- että kohdekieli käyttävät äännekirjoitusta.
 
Sanakirjoituksen yhteydessä on sen sijaan pyrittävä valitsemaan kohdekielen merkit niin, että lukija osaa yhdistää ne suunnilleen lähdekielen mukaiseen ääntämykseen; tällöin voidaan puhua ''transkriptiosta'' tai ''transkriboinnista''. Termistö ei kuitenkaan ole täysin vakiintunutta, sillä usein transkriptiotakin kutsutaan translitteroinniksi taimutta joskustoisaalta translitterointiatranskriptiota voidaan joskus pitää transkriptionyläkäsitteenä ja translitterointia sen erikoistapauksena.<ref name="Korpela-siirtokirjoitus" /> Kahden äännekirjoitusjärjestelmän välistä siirtokirjoitusta voi olla perusteltua kutsua transkriptioksi etenkin, jos se ensisijaisesti pyrkii heijastamaan äänneasua pikemmin kuin kirjoitusasua.<ref name="Korpela-kreikka" />
== Transkriptio ==
 
Sanakirjoituksen yhteydessä on sen sijaan pyrittävä valitsemaan kohdekielen merkit niin, että lukija osaa yhdistää ne suunnilleen lähdekielen mukaiseen ääntämykseen; tällöin voidaan puhua ''transkriptiosta'' tai ''transkriboinnista''. Termistö ei kuitenkaan ole täysin vakiintunutta, sillä usein transkriptiotakin kutsutaan translitteroinniksi tai joskus translitterointia voidaan pitää transkription erikoistapauksena.<ref name="Korpela-siirtokirjoitus" /> Kahden äännekirjoitusjärjestelmän välistä siirtokirjoitusta voi olla perusteltua kutsua transkriptioksi, jos se ensisijaisesti pyrkii heijastamaan äänneasua pikemmin kuin kirjoitusasua.<ref name="Korpela-kreikka" />
Translitterointi painottaa siis alkuperäistä kirjoitusasua, kun taas transkriptio painottaa äänneasua. Ihanteellisessa translitteroinnissa kukin kohdekielen kirjain vastaa tiettyä alkukielen kirjainta, mutta tällöin oikean äänneasun hahmottamiseksi pitäisi periaatteessa ymmärtää myös, miten alkukielen [[oikeinkirjoitus]] kytkeytyy ääntämykseen. Koska kohdekielisen kirjoituksen suhde ääntämykseen voi olla aivan erilainen kuin alkukielisen kirjoituksen, translitteroinnissa joudutaan usein tekemään monimutkaisia sopimuksia kirjainten korvaamisesta. Käytännössä siirtokirjoitus on usein jonkinlainen translitteroinnin ja transkription välimuoto, joka ei ole yksiselitteisesti palautettavissa alkuperäiseen kirjoitusasuun ja joka toisaalta antaa vain ylimalkaisen kuvan alkukielisestä ääntämyksestä.
 
== Lähikäsitteitä ==
Rivi 13 ⟶ 16:
Mitään siirtokirjoituksen muotoa ei pidä sekoittaa [[kääntäminen|kääntämiseen]], jossa lähdekielen sanoilla ilmaistut ajatukset pyritään ilmaisemaan kohdekielen sanoilla. Siirtokirjoituksessa ei pyritä välittämään sanojen sisältöä vaan lähinnä niiden kirjoitus- tai ääntämisasua. Siirtokirjoitusta sovelletaankin yleensä vain [[erisnimi]]in, joita ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan kääntää.
 
Translitterointi on erotettava [[litterointi|litteroinnista]] eli äänitetyn puheen tai sanelun kirjaamisestakirjaintamisesta. Litteroinnissa puhe muunnetaan kirjoitukseksi, jota voidaan sitten välittää, eritellä tai arkistoida. Toisin kuin siirtokirjoituksessa, yleensä litteroinnissa olennaistakeskeistä on sanojen sisältö.
 
Eräänlaisena transkription erikoistapauksena tai muunnelmana voidaan pitää [[tarkekirjoitus]]ta eli [[fonetiikka|foneettista]] transkriptiota, joka toisaalta vertautuu litterointiin sikäli, että se perustuu puheeseen eikä välittäjänä käytetä toista kirjoitusjärjestelmää. Tarkekirjoitus keskittyy erityisesti ääntämyksellisiin yksityiskohtiin ja palvelee kielitieteellistä tutkimusta ja kielenopetusta.
Rivi 19 ⟶ 22:
== Siirtokirjoituskäytäntöjä ==
 
=== Äännekirjoituksen latinisointi ===
=== Yleistä ===
Koska lähde- ja kohdekirjoitusjärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia, siirtokirjoituksessa joudutaan usein tekemään monimutkaisia sopimuksia merkkien korvaamisesta. Siirtokirjoituskaavojen olisi otettava huomioon paitsi lähdekielen mukainen kirjoitus- tai äänneasu myös kohdekielelle ominaiset [[oikeinkirjoitus]]säännöt, sillä samaakin kirjoitusjärjestelmää voidaan eri kielissä soveltaa hyvin eri tavoin. Käytännössä siirtokirjoitus on usein kompromissi, joka ei ole yksiselitteisesti palautettavissa alkuperäiseen kirjoitusasuun ja joka toisaalta antaa vain ylimalkaisen kuvan alkukielisestä ääntämyksestä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jonkin kansainvälisen tai tieteellisen standardin mukaista siirtokirjoitusta, josta alkuperäinen kirjoitusasu on pääteltävissä yksiselitteisesti mutta joka kohdekielen näkökulmasta saattaa näyttää omituiselta.
 
==== KyrillisetKyrillinen kirjaimetkirjaimisto ====
 
[[Kyrillinen kirjaimisto|Kyrillisiä kirjaimia]] translitteroitaessa on Suomessa pyritty noudattamaan omaa yhtenäistä käytäntöä 1800-luvun lopulta lähtien. [[Suomen Standardisoimisliitto|Suomen Standardisoimisliiton]] määrittämä kansallinen standardi SFS 4900 eroaa sekä [[YK]]:n suosittamasta kansainvälisestä [[ISO]] 9 -standardista että [[englannin kieli|englanninkielisissä]] maissa noudatettavista käytännöistä. Esimerkiksi [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] nimi [[Leo Tolstoi|Толстой]] translitteroidaan suomalaisten sääntöjen mukaan ''Tolstoi'', ISO 9:n mukaan ''Tolstoj'' ja englanniksi yleisimmin ''Tolstoy''. Usein translitterointi otetaan sellaisenaan englanninkielisestä tekstistä, ja tällöin päädytään lähes aina virheelliseen suomenkieliseen asuun.
 
Muutamiin merkittäviin historiallisiin nimiin on suomen kielessä vakiintunut kirjoitusasu, joka ei noudata translitterointistandardia. Sellaisia ovat muun muassa Leo (ven. Лев, ''Lev'') [[Leo Tolstoi|Tolstoi]] ja Josif (ven. Иосиф, ''Iosif'') [[Josif Stalin|Stalin]].
 
Jos kyrillisin aakkosin kirjoitetun nimen haltija muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Venäjän ulkomaanpasseihin nimet kirjoitettiin ennen ranskankielisen, mutta nykyisin englanninkielisen translitteroinnin mukaisesti. Historialliset nimet eivät aina tällä tavoin muutu, vaan ne kirjoitetaan yhä kansallisen translitterointikaavan mukaisesti: [[Sergei Rahmaninov]] (ei ”Sergei Rachmaninoff”). Horjuvuutta esiintyy muun muassa seuraavissa nimissä: [[Igor Stravinski]] ~ Igor Stravinsky, [[Vatslav Nižinski]] ~ Vaslav Nijinsky, [[Maksim Šostakovitš]] ~ Maxim Shostakovich, [[Bella Davidovitš]] ~ Bella Davidovich.
 
Seuraavassa taulukossa on erilaisiin translitterointikaavoihin perustuvia [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[tarkekirjoitus]] eli [[fonetiikka|foneettinen]] transkriptio:
Rivi 67 ⟶ 71:
* [[venäjän translitterointi]].
 
==== Kreikan kieli ====
Jos kyrillisin aakkosin kirjoitetun nimen haltija muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Venäjän ulkomaanpasseihin nimet kirjoitettiin ennen ranskankielisen, mutta nykyisin englanninkielisen translitteroinnin mukaisesti. Historialliset nimet eivät aina tällä tavoin muutu, vaan ne kirjoitetaan yhä kansallisen translitterointikaavan mukaisesti: [[Sergei Rahmaninov]] (ei ”Sergei Rachmaninoff”). Horjuvuutta esiintyy muun muassa seuraavissa nimissä: [[Igor Stravinski]] ~ Igor Stravinsky, [[Vatslav Nižinski]] ~ Vaslav Nijinsky, [[Maksim Šostakovitš]] ~ Maxim Shostakovich, [[Bella Davidovitš]] ~ Bella Davidovich.
 
[[Kreikan kieli|Nykykreikan]] erisnimienerisnimiä siirtokirjoituksessatranslitteroitaessa käytetään pääsääntöisesti standardia SFS 5807.<ref name="Korpela-kreikka" /> [[Muinaiskreikka|Muinaiskreikan]]a siirtokirjoitustasen vartensijaan ontranskriboidaan erillinenerillisen säännöstösäännöstön mukaan.
=== Kreikan kieli ===
 
==== Arabian kieli ====
[[Kreikan kieli|Nykykreikan]] erisnimien siirtokirjoituksessa käytetään pääsääntöisesti standardia SFS 5807.<ref name="Korpela-kreikka" /> [[Muinaiskreikka|Muinaiskreikan]] siirtokirjoitusta varten on erillinen säännöstö.
 
=== Arabian kieli ===
 
[[Arabian kieli|Arabian kielen]] translitteraation suomalainen standardi on SFS 5755. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, koska nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä. Niinpä esiintyy runsaasti vaihtelua ja horjuvuutta, eikä sanojen ääntöasu käy yksikäsitteisesti ilmi, esimerkiksi ''džihād'' ~ ''jihad''.
 
==== Georgian kieli ====
 
[[Georgian kieli|Georgian kielen]] siirtokirjoitusta käsitellään [[georgialaiset aakkoset#Translitterointi|georgialaisten aakkosten]] yhteydessä.
 
=== Sana- tai tavukirjoituksen latinisointi ===
=== Kiinan kieli ===
 
==== Kiinan kieli ====
 
[[Mandariinikiina]]lle on olemassa lukuisia latinisointijärjestelmiä, mikä onkin johtanut siihen, että kiinalaisia paikkojen ja henkilöiden nimiä latinisoidaan useilla eri tavoilla (esimerkiksi [[Peking]] ~ Beijing). [[Kiinan kansantasavalta|Manner-Kiinan]] virallinen järjestelmä on 1950-luvulta lähtien ollut [[pinyin]], kun taas [[Kiinan tasavalta|Taiwanilla]] yleisin järjestelmä on [[Wade–Giles]]. Lisäksi on olemassa lukuisia muita järjestelmiä mandariinin ja [[kantoninkiina]]n latinisointiin.
 
==== Japanin kieli ====
 
[[Japanin kieli|Japaniksi]] latinalaista aakkostoa kutsutaan nimellä "[[rōmaji]]". Yleisiä japanin latinisointiin käytettyjä järjestelmiä ovat [[Hepburn-järjestelmä|Hepburn-latinisointi]] sekä [[Kunrei-shiki]] ([[ISO]] 3602) .
Rivi 99 ⟶ 103:
Tämän latinisoinnin mukaisina ovat suomen kieleen sovinnaisiksi vakiintuneet ainakin paljon käytetyt paikannimet [[Jokohama]] (''Yokohama''), [[Kioto]] (''Kyōto'') ja [[Tokio]] (''Tōkyō''). Kiinan virallistettua [[pinyin]]-latinisaationsa vuonna 1979 alkoi suomalainen kielenhuolto kallistua sille kannalle, että japaniakin voitaisiin meillä latinisoida vakiintuneen kansainvälisen järjestelmän eli käytännössä lähinnä Hepburnin mukaan. Vielä vuonna 2002 suomalaista Hepburnia pidettiin virallisesti ensisijaisena ratkaisuna.<ref name="Itkonen" /> Käytännössä esimerkiksi Helsingin Sanomat on 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jo laajalti käyttänyt englantilaista Hepburnia ilman vokaalien pituusmerkkejä, nähtävästi suoraan englanninkielisten uutissähkeiden mukaan.{{Lähde|29. elokuuta 2008}}
 
==== Korean kieli ====
 
[[Korean kieli|Koreaksi]] latinalaista aakkostoa kutsutaan nimellä [[romaja]]. Yleisin latinisointijärjestelmä on viime vuosiin saakka ollut [[McCune–Reischauer]], jota edelleen käytetään [[Pohjois-Korea]]ssa. Sen sijaan [[Etelä-Korea]]ssa hyväksyttiin vuonna 2000 [[korean uudistettu latinisaatio]], joka ratkaisee useita McCune–Reischauer-järjestelmän ongelmakohtia. Tienviittojen ja oppikirjojen on siirryttävä uudistettuun järjestelmään niin pian kuin mahdollista. Henkilönnimet on jätetty heidän itse ratkaistavakseen, mutta virallisen järjestelmän käyttäminen on suositeltavaa. Kolmas järjestelmä on [[Korean Yale-latinisaatio|Yale-latinisaatio]], joka esiintyy pääosin englanninkielisessä akateemisessa kirjallisuudessa.
Rivi 105 ⟶ 109:
1900-luvun alussa, kun Venäjä osoitti mielenkiintoa Koreaa kohtaan, kehitettiin myös tapoja esittää koreaa [[kyrillinen aakkosto|kyrillisellä aakkostolla]].
 
==== Historiallisia kirjoitusjärjestelmiä ====
 
Sellaisten historiallisten kielten kuin sumerin, akkadin ja heetin siirtokirjoitusta käsitellään [[nuolenpääkirjoitus#Nuolenpääkirjoituksen translitterointi|nuolenpääkirjoituksen]] yhteydessä.