Ero sivun ”Karsinogeeni” versioiden välillä

Keinotekoisia eli ruoan lämpökäsittelyn tai paistamisen tuloksena syntyviä karsinogeeneja on paljon muun muassa palaneessa tai paistetussa ruoassa.<ref>Savolainen K, Tuomisto J. Ravinto, s. 57, kirjassa Mussalo-Rauhamaa ym. Ympäristöterveys. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-161-8.</ref> Vähiten niitä on tuoreissa kasviksissa. Paistaminen aiheuttaa monenlaisia termisiä reaktioita, joista erityisesti epätäydellinen palaminen tuottaa karsinogeeneja. Yksi esimerkki on aminohappo [[asparagiini]]n, luonnollisen ravinteen sekä sokerien reaktio, joka tuottaa [[akryyliamidi]]a erityisesti [[tärkkelys]]tä sisältäviin ruokiin, kuten leipiin, ranskanperunoihin ja sipseihin. Akryyliamidin on eläinkokeissa havaittu aiheuttavan syöpää, mutta tutkimukset sen karsinogeenisuudesta ihmisille ovat kesken. Kärventäminen, aivan kuten tupakan poltto, tuottaa tyydyttymättömiä yhdisteitä, jotka ovat karsinogeenisia yllä mainitun mekanismin mukaan. Lihaa, kalaa ja makkaroita paistettaessa ja varsinkin hiillostettaessa syntyy mutageenisia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä, jotka ovat suurina annoksina jyrsijöille karsinogeenisia. Elintarvikevirasto suositteleekin suosimaan keitettyjä ja haudutettuja ruokia.