Ero sivun ”Rudolf Steiner” versioiden välillä

11 442 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
Pari "pikkutietoa" Steineristä...
(Pari "pikkutietoa" Steineristä...)
'''Rudolf Steiner''' ([[27. helmikuuta]], [[1861]], Kraljević, [[Itävalta-Unkari]] – [[30. maaliskuuta]], [[1925]], Dornach, [[Sveitsi]]) oli itävaltalainen [[filosofi]]], joka tunnetaan ennen kaikkea [[antroposofia]]n kehittäjänä.
 
Steiner toimi jonkin aikaa [[Teosofinen Seura|Teosofisen Seuran]] piirissä, mutta erosi siitä myöhemmin erimielisyyksien vuoksi. Vuonna [[1912]] hän perusti [[Saksa]]n [[antroposofinen seura|antroposofisen seuran]]. Vuonna 1919 Waldorf Astoria -tehtaan työntekijöiden ja johtajan pyynnöstä Stuttgartiin perustetusta ensimmäisestä Steinerin pedagogiikkaa käyttävästä koulusta alkoi mahdollisesti maailman suurimman yksityisen koulutusjärjestelmän leviäminen. Maailmalla nämä koulut tunnetaan Waldorf-kouluina, mutta Suomessa niille on vakiintunut nimitys [[Steiner-koulu]]. Suomessa on myös yksi Steinerin oppien vaikuttama korkeakoulu, Snellman-korkeakoulu[http://www.snellman-korkeakoulu.fi/].
 
Steiner on myös vaikuttanut [[biodynaaminen viljely|biodynaamisen maanviljelytavan]] syntyyn. Arkkitehtuurissa hän oli yksi [[orgaaninen arkkitehtuuri|orgaanisen arkkitehtuurin]] pioneereista. Hänen arkkitehtuurituotantonsa merkittävin saavutus on ''Goetheanum'' I ja II. Ensimmäinen Goetheanum tuhopoltettiin uutenavuotena 1922/23, ja toinen Goetheanum valmistui vuonna 1928.
 
== Aluksi oli Teosofinen Seura ==
 
Se syntyi New Yorkissa vuonna 1875 venäläisemigrantti Helena Petrovna Blavatskyn ympärille. Ennen sitä Madame Blavatsky oli viettänyt kiertelevää elämää, jonka aikana hän oli mm. esiintynyt sirkusratsastajana, tutustunut egyptiläisiin ja itämaisiin mysteerikouluihin ja saavuttanut menestystä meediona spiritistisissä istunnoissa.
 
Blavatsky oli hyvin miehinen ja vietti nuoruudessaan pitkiä aikoja mieheksi pukeutuneena. Hän levitti keksimiään juttuja sadoista miessuhteistaan, mutta piti toisaalta tärkeänä okkultistin statukselleen todistaa gynekologin lausunnolla, että oli pysynyt neitsyenä koko ikänsä. Blavatskyn tapoihin kuului vastoin teosofisia ihanteita ketjupolttaminen, kiroilu ja lihansyönti. Useiden ystävien kertoman mukaan Blavatsky oli nuoruudessaan käyttänyt runsaasti huumeita, etenkin hashista.
 
Teosofinen Seura poiki jo varhain uusia suuntauksia, mm. Leadbeaterin 1916 perustama Vapaa Katolinen Kirkko. Suomalainen Pekka Ervast perusti v. 1920 Ruusu-Ristin, joka yhdisteli Blavatskyn oppeihin kristillisiä aineksia, kansallisromantiikkaa ja vapaamuurariseremonioita. Siitä edelleen haarautunut Kristosofia uskoo Pekka Ervastista lähtevän uuden maailmanuskonnon, jossa Suomen "valittu kansa" näyttää esimerkkiä. 1960-luvulla Tyyne Matilainen perusti Kirjeopisto Vian, joka järjestää kursseja Savonlinnassa. Kursseilla ei käytetä oppikirjoja, vaan opiskellaan "ajattelemalla".
 
Menestyksekkäimpiin teosofian perillisiin kuuluu Rudolf Steinerin visioihin pohjautuva Antroposofinen seura ja Suomessakin toimivat Steiner-koulut, joiden opettajia koulutetaan Snellman-korkeakoulussa.
 
==Omaksi liikkeeksi==
Steiner tutustui Helena P. Blavatskyyn 1880-luvulla, ja vuonna 1902 hän astui Saksan teosofisen seuran johtoon. Vuonna 1913 Steiner erosi seurasta, koska hän ei hyväksynyt suunnitelmaa tehdä Jiddu Krishnamurtista uusi messias. Eron yhteydessä Steiner vei mukanaan 2500 saksalaista teosofia ja perusti Antroposofisen seuran. Kymmenen vuotta myöhemmin joukko Steinerin kannattajia perusti myös varsinaisen kirkon, Kristiyhteisön.
 
Steiner rakensi ajattelunsa suoraan vanhojen teosofisten oppien pohjalle. Teosofien tavoin Steinerin lähtökohtana oli jälleensyntymisoppi ja karman laki. Lukuisilla luennoillaan ja kirjoissaan Steiner jatkoi siitä mihin Blavatsky lopetti kehitellen näkemyksiään kansansieluista, juuriroduista, Lemuriasta ja Atlantiksesta, luonnonhengistä ym.
 
Vaikka antroposofit itse korostavat oppinsa eroavuutta teosofiasta, on eroa monesti varsin hankala havaita. Keskeisin ero lieneekin siinä, että antroposofit katsovat edustavansa nimenomaan hengentiedettä tai ”ihmisviisautta”. He eivät mielellään esittäydy uskonnollisena lahkona tai kulttina, vaan antroposofiaa kuvaillaan tieteelliseen ajatteluun verrattavana salatun maailman tutkimuksena.
 
Steinerin antroposofiseen hengentieteeseen yhdistyy niin antroposofinen lääketiede, steinerpedagogiikka kuin biodynaaminen viljelykin. Antroposofinen lääketiede on tieteen näkökulmasta uskomuslääkintää, steinerpedagogiikka mystisvivahteiseen ”kehityspsykologiaan” pohjautuvaa opetusta ja biodynaaminen viljely astrologiaan perustuvaa viljelyä. Biodynaamista viljelyä ei tule sekoittaa tavanomaiseen luomuviljelyyn vaikka menetelmät muistuttavat toisiaan.
 
==Esikuvia==
 
Steiner vierasti erityisesti englantilaisia filosofeja, joiden "materialismin" syyksi hän arveli ummetusta. Steinerin päävastustaja tieteenhistoriassa on Isaac Newton. Hänen edustamansa brittiläinen henki oli Steinerin harmiksi päässyt luonnontieteissä vallalle päälle ja jättänyt varjoonsa saksalaisen hengen. Steinerin ajatuksiin ovatkin vaikuttaneet teosofian lisäksi romantiikan ajan ajattelijat, esimerkiksi Goethe ja Hegel, joiden ajatuksia Steiner piti tärkeinä ja joita vieläkin lainataan antroposofisissa julkaisuissa.
 
Etenkin Goethen ajatukset kokonaisvaltaisesta tieteestä ja väriopista kiehtoivat Steineria. Hänen mukaansa antroposofia perustuu länsimaiseen hengenperinteeseen. Teosofian kautta myös gnostilaisuuden esoteeriset opit sekä okkultismi vaikuttivat Steineriin. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen mielestään ihmiset kehittyvät kohti viisautta, eikä varhaisessa vaiheessa saa paljastaa liikaa uskon salaisuuksia. Esimerkiksi jotkin Raamatun kirjoista, kuten Johanneksen evankeliumi, avautuvat vain esoteeriselle sisäpiirille kun taas toiset kirjat ovat selkeitä "maallikoillekin".
 
Myöhemmin Steiner lievensi ajatuksiaan opetusten eriasteisesta luonteesta. Steinerin opit levisivät aluksi hänen ahkeran luennointinsa ansiosta. Liikettä levitettiin luennoista tehtyjen kirjojen ja hänen kirjoittamiensa kirjojen kautta. Jo hänen väitöskirjassaan Vapauden filosofia (1894) antroposofiset ajatukset alkoivat muotoutua.
 
Filosofisessa vaiheessaan Steiner tutki toki tieto-opillisia ongelmia, mutta hänen tieto-opilliset näkemyksensäkin loivat pohjaa hänen antroposofiselle vaiheelleen. Yleensä Steinerin tietoteoriaa luonnehditaan objektiiviseksi idealismiksi. Toisaalta Steinerin tieto-opissa on keskeistä subjektiivisuus ja riippumattomuus objektiivisesta todellisuudesta. Steiner nimittäin katsoi, että totuus on lähinnä ”ihmishengen vapaa luomus”. Tästä lähtökohdasta on lyhyt matka siihen, mitä Steiner alkoi kutsua antroposofiseksi hengentieteeksi.
 
Steinerin mukaan ”aistittavan maailman takana on aisteille ja aisteihin sitoutuneelle ajatukselle saavuttamaton maailma”. Hengentieteen tarkoituksena on nimenomaan tarkastella tätä henkistä maailmaa. Samalla Steiner piti luonnontiedettä riittämättömänä. Steinerin mukaan nimittäin luonnontiede rajoittuu aistittavaan maailmaan. Tarvitaan siis hengentiedettä hahmottamaan koko todellisuus.
 
Hengentiedettä harjoitetaan selvänäköisyyden ja meditaation avulla. Steinerin mukaan jokaisen ihmisen on mahdollista saada tietoa henkisestä todellisuudesta yliaistillisen havaintokyvyn avulla, jos hän kehittää itselleen ”tavallisia aisteja korkeammat havaintoelimet”. Esimerkiksi kirjassaan ”Antroposofinen hengentiede” Steiner kuvailee erilaisia harjoituksia, joilla ihminen voi kehittää henkistä havaintokykyään. Kosmoksen ja maapallon tiloista voidaan saada tietoa siksi, että kosmoksella on oma muistinsa, joka tallettaa kaiken tapahtuneen. Steiner kutsui tätä muistia teosofien tavoin akasha-kirjoiksi.
 
==Kirjallinen tuotanto==
Steinerin tuotannon kokonaissivumäärä on lähes 90 000. Esitelmiä hän piti noin 6000. Tekstejä on koottu yli kolmeensataan kirjaan. Suomen antroposofinen liitto on suomentanut niistä noin kymmenesosan.
 
Kirjoissaan Steiner vaati, että hänen oppinsa tulee ottaa vastaan sellaisenaan. Perustavalla tavalla oppiin voi perehtyä vasta sitten kun on päässyt eroon kriittisestä asenteesta. Joka ei Steineria luettuaan ole tullut vakuuttuneeksi hänen näkemystensä oikeellisuudesta, on materialististen ennakkoluulojen vallassa. Antroposofit sitoutuvat pidättäytymään keskustelusta Steinerin opetuksia kriittisesti arvioivien henkilöiden kanssa. Tämä todetaan antroposofisen liiton säännöissäkin.
 
Steiner piti itseään selvänäkijänä, jolla oli pääsy akasha-kirjoihin ja näin ollen siis kaikkeen salattuun tietoon. Niinpä koko Steinerin huomattavan laaja tuotanto perustuu hänen selvänäkökyvyillään hankkimiinsa tietoihin.
 
Kirjassaan ”Henkisen maailman kynnys” Steiner kertoo näkevänsä henkimaailmassa maahisia, vetehisiä, keijukaisia ja tulenhenkiä. Steiner väittää keskustelleensa gnoomien kanssa muun muassa logiikasta, jolloin gnoomit sanoivat, että ihmiset ovat tyhmiä: miksi opetella logiikkaa ajattelemalla, kun voi työntää nenänsä maahan ja antaa kosmisten fluidumien virrata sisään?” Lisäksi hän väitti pitävänsä yhteyttä kuolleiden henkiin. Luonnollisestikaan näillä keinoilla hankittu ”tieto” ei täytä tieteellisen tiedon kriteeriä. Hengentieteen tuloksia ei Steinerin mukaan edes tarvitse perinteisen tieteen käsittämässä muodossa erikseen todistaa.
 
Niinpä Steinerin on ollut mahdollista teoksissaan väittää, että sydämen lyönnit eivät aiheuta verenkiertoa, vaan sydän sykkii koska veri kiertää. Bakteerit eivät aiheuta sairauksia, vaan päinvastoin sairaudet aiheuttavat bakteereja. Atomit ovat tyhjää täynnä ja ainetta on vain niiden välissä. Lisäksi Einstein erehtyi suhteellisuusteoriassaan ja Adam Smith ei ymmärtänyt kysynnän, tarjonnan ja hinnan välistä suhdetta. Karl Marxin teoria työn arvosta oli Steineirin mukaan suorastaan hölynpölyä.
 
Kirjoissaan ja esitelmissään Steiner korjaili myös Raamatussa esitettyjä kertomuksia, katsoen, että aluksi maailmaan syntyi kaksi Jeesusta. Beetlehemiläinen ja nasaretilainen Jeesus yhdistyivät, kun Jeesus oli Jerusalemin temppelissä käymässä 12-vuotiaana. Tällöin Jeesuksen minuuteen yhtyi Zarathustran minuus ja Jeesus näytti muuttuneen. Jordanin kasteessa Jesukseen liittyi Kristus -minuus, jota ei hänessä tätä ennen ollut. Ristillä kuoli vain Jeesuksen fyysinen minuus, hänen Kristus-henkensä poistui jo Getsemanessa Jeesuksen ruumiista.
 
Esimerkiksi maailmankaikkeuden historian osalta Steiner väittää, että Maa-planeetta on jo käynyt läpi kolme aikaisempaa planetaarista tilaa. Aikaisemmat ruumiillistumat ovat olleet Saturnus, Aurinko ja Kuu. Sielunvaellusopille analogisesti ruumiillistumien välillä on ollut henkinen tila. Maan kehitys ei pääty nykyiseen vaiheeseen, vaan edessä on vielä kolme uutta ruumiillistumaa, jotka ovat Jupiter, Venus ja Vulkanus. Steiner myös väitti, että planeetoilla on tunteita. Kuun hän selitti vielä suhteellisesti lyhyt aika sitten olleen osa maata.
 
Steinerilla oli myös rotuteoria. On huomattava, että Steiner korosti monessa yhteydessä kaikkien kansojen humaania yhtenäisyyttä. Tästä huolimatta hän muissa yhteyksissä asettaa eri ”rotujen” edustajat varsin voimakkaasti eri asemiin. Karkeasti ottaen Steinerin rotuteoriassa on kysymys siitä, että eri alalajeihin jakautuvat ”juurirodut” seuraavat toisiaan kronologisessa järjestyksessä henkisen evoluution edetessä. Korkeimmalla henkisellä tasolla ovat ns. arjalaiset ja erityisesti pohjoismais-germaaninen arjalaisten alarotu. Varsinkin juutalaisista Steiner kirjoitti eräissä yhteyksissä samaan sävyyn kuin natsit myöhemmin. Nykyään rotuteoria on poliittisesti kiusallinen antroposofeille.
 
Steinerin teos ”Yleinen ihmisoppi” on koottu luennoista, joita Steiner piti ensimmäisen perustamansa koulun opettajille loppukesällä 1919. Kyseistä kirjaa käytetään yhä Snellman-korkeakoulussa steineropettajien koulutuksessa eräänä keskeisimmistä oppikirjoista. Kirjassa esittelee ”aivan uutta fysiologiaa”, jota ”nykyisellä tieteellä ei vielä ole”. Sen mukaan mm. ”henkis-sielullinen” pyrkii jatkuvasti imemään ihmistä itseensä, jolloin ihminen menettää ruumiillisuuttaan ulkomaailmaan.” Ja edelleen, ”ellei henki ole kyllin vahva, meidän itsemme täytyy leikata itsestämme kappaleita, kuten esimerkiksi kynsiä, koska ulkoapäin vaikuttava henki tahtoo imuvaikutuksellaan ne hävittää”.
 
==Steiner Suomessa==
 
Steiner itse vieraili Suomessa vuosina 1912 ja 1913. Hänen ajatuksensa saivat vastakaikua aluksi Suomen Teosofisen seuran puitteissa. Myöhemmin vuonna 1923 perustettiin Suomen Antroposofisen seuran edeltäjä. Suomessa aatetta on vienyt eteenpäin filosofian emeritusprofessori Reijo Wilenius. Hän on muokannut Steinerin ajatuksia ja lisännyt niihin mm. Snellmannin ajatuksia.
 
 
Steiner on myös vaikuttanut [[biodynaaminen viljely|biodynaamisen maanviljelytavan]] syntyyn. Arkkitehtuurissa hän oli yksi [[orgaaninen arkkitehtuuri|orgaanisen arkkitehtuurin]] pioneereista. Hänen arkkitehtuurituotantonsa merkittävin saavutus on ''Goetheanum'' I ja II.
Ensimmäinen Goetheanum tuhopoltettiin uutenavuotena 1922/23, ja toinen Goetheanum valmistui vuonna 1928.
[[kuva:Dornach goetheanum westseite.jpg|thumb|200px|left|Goetheanum [[Dornach]]issa, Sveitsissä. Läntinen sisäänkäynti.]]
[[kuva:Goetheanum.jpg|thumb|200px|left|Goetheanum. Antroposofisen seuran päämaja (1997)]]
216

muokkausta