Ero sivun ”Mustajalat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisä. |
Korjauksia kautta linjan. |
||
Rivi 20:
Ratsun tuleminen lisäsi sotia tasangoilla. Pienissä ryhmissä liikkuvien eri heimojen metsästäjät ja soturit kohtasivat entistä useammin, ja nämä tapaamiset eivät sujuneet aina ystävällisissä merkeissä. Suurena urotekona pidettiin, jos soturi onnistui ratsastamaan niin lähelle vastustajaa, että pystyi koskettamaan tätä kädellä tai erityisellä kepillä (ransk. coup) vahingoittamatta tätä muutoin kuin ottamalla näin hänen kunniansa. <ref name="Virrankoski 188"> Virrankoski s. 188.</ref>
Häväisty osapuoli pystyi pelastamaan maineensa varastamalla hevosen. Varsinkin pohjoisilla tasangoilla hevosten varastamista pidettiin korkeassa arvossa.<ref name="Indian History">{{Verkkoviite|Osoite=http://agt.net/public/dgarneau/indian16.htm |Nimeke=Indian History|Julkaisu=Dgarneau|Viitattu =9.1.2011.|Kieli={{en}}}}</ref> Mustajalkojen lisäksi
===Montanan tasankojen valtiaat===
Rivi 26:
1700-luvun loppupuolella mustajalat saivat sotaisan maineen. Creiden aseistamina he laajensivat metsästysmaitaan kohti etelää. [[Flatheadit]], kutenait ja shoshonit pakenivat Montanasta Kalliovuorille. Viime mainittujen useat tasangoilla eläneet ryhmät tuhottiin lähes täysin. yli puoleen vuosisataan shoshonet eivät uskaltautuneet luoteisille tasangoilla [[Yellowstone]]sta pohjoiseen. <ref name="Taylor 111"> Taylor s. 111."</ref> Kuvaavaa mustajalkain aiheuttamalle pelolle oli se, että heidän ollessaan lähistöllä muut heimot unohtivat kokonaan keskinäiset sotansa ja liittoutuivat toistensa kanssa mustajalkoja vastaan. Niin [[Washington (osavaltio)| Washingtonista]] kuin Kalliovuoriltakin biisoninmetsästykseen Montanaan tulevat heimot turvautuivat toisiinsa ja järjestivät yhteismetsästyksiä pystyäkseen puolustautumaan mustajalkain mahdollisilta hyökkäyksiltä.<ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref>
Mustajalkain johtava heimo, pieganit, teki sotaretkiä [[Idaho]]on asti. Vastustajiensa tavoin he hankkivat joitakin liittolaisia pienistä heimoista, kuten [[gros ventresit]] eli atsinat ja [[sarceet]], jotka olivat kärsineet menetyksiä tasankojen aiemmissa yhteenotoissa. <ref name="Virrankoski 217"> Virrankoski s. 217.</ref> Creitä ja assiniboineja vastaan sodat jatkuivat pitkälle 1800-luvun puolelle. Montanasta [[kaakko]]on asuneet [[siouxit]] ja eteläiset absarokeet eli [[varis-intiaanit|crowt]] kuuluivat myös mustajalkain pitkäaikaisiin vihollisiin. <ref name="Virrankoski 216"> Virrankoski s. 216.</ref>
[[kuva:Blackfoot01.png|thumb|right|270px|Mustajalkain välit naapureihin gros ventrejä ja sarceita lukuun ottamatta olivat huonot.]]
Rivi 49:
==Kulttuuri==
=== Elintavat ja
[[Tiedosto:Encampment of the Peikann indians 0076v.jpg|thumb|390px|Piegankylä tasangoilla.]]
Nimensä mustajalat saivat mustaksi värjätyistä mokkasiineistaan. Heidän historiaansa perehtyneet tutkijat kertovat nimen tulleen alkuperäisten asuma-alueiden mustasta maaperästä.<ref name="McClintock 10"> McClintock s. 10.</ref> Mustaa väriä esiintyi myös sotamaalauksissa; mustaksi värjätyt kasvot kuvasivat äsken tehtyä sankaritekoa. Myöhempinä aikoina, kun kauppasuhteet Euroopan kansoihin olivat käynnistyneet, mustajalkasoturilla saattoi olla päässään musta huopahattu.
Mustajalat, eritoten pieganit, jakaantuivat pieniin ryhmiin, joka käsitti 10–30 majaa tai [[tiipii]]tä eli 80–240 jäsentä. Heitä oli tarpeeksi paljon puolustamaan itseään viholliselta. Nämä ryhmät eivät muodostuneet sukulaisista, vaan kukin jäsen sai itse päättää mihin ryhmään halusi ja vaihtaa tarvitessa uuteen. Myös ryhmien johtajat vaihtuivat usein. Epäonnistuttuaan metsästyksessä tai kokiessaan muita vastoinkäymisiä ryhmä saattoi hajota kokonaan ja muotoutua myöhemmin uudelleen. Toimintamalli oli joustava ja sellaisenaan ihanteellinen perusta luoteisten tasankointiaanien metsästäville heimoille. <ref name="Blackfeet">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.head-smashed-in.com/frmblack03.html|Nimeke= Blackfeet History Social Structure Basic|Julkaisu=Head-Smashed-in.com|Viitattu =12.4.2008| Kieli={{en}}}}</ref> Joskus jotkut mustajalkain ryhmistä saattoivat kadota jopa vuosiksi ja ilmestyä taas takaisin mukanaan paljon sotasaalista. Seikkailunhaluiset nuoret soturit innostuivat tekemään
[[Syksy]]n saapuessa mustajalkain eri ryhmät hakeutuivat kohti talvileirejään, jotka sijaitsivat metsäisissä jokilaaksoissa. Monet ryhmät kokoontuivat yhteen viettäen tulevan talven samassa leirissä. [[Marraskuu]]sta noin [[maaliskuu]]n puoliväliin kestävä kylmä kausi piti heidät sisällä asunnoissaan, joista poistuttiin vain ruokaa ja [[polttopuu|polttopuita]] hakemaan. [[Kevät|Kevään]] koittaessa puhkesi leireissä melkoinen hälinä ja
===Metsästys===
▲[[Syksy]]n saapuessa mustajalkain eri ryhmät hakeutuivat kohti talvileirejään, jotka sijaitsivat metsäisissä jokilaaksoissa. Monet ryhmät kokoontuivat yhteen viettäen tulevan talven samassa leirissä. [[Marraskuu]]sta noin [[maaliskuu]]n puoliväliin kestävä kylmä kausi piti heidät sisällä asunnoissaan, joista poistuttiin vain ruokaa ja [[polttopuu|polttopuita]] hakemaan. [[Kevät|Kevään]] koittaessa puhkesi leireissä melkoinen hälinä ja lähtövalmisteluita eri suuntiin alettiin pikaisesti järjestellä.
[[Tiedosto:Head-Smashed-In.jpg|thumb|right|300px|Head-Smashed-In, biisonien kuolemanjyrkänne.]]
Mustajalkojen pääelinkeino oli [[biisoni]]nmetsästys. Ennen hevosten tuloa heillä oli lounaisessa Albertassa oma erityinen paikka, jossa biisonit ajettiin yli jyrkänteen varmaan kuolemaan. Paikka tunnetaan nimellä [[Head-Smashed-In Buffalo Jump]].<ref name ="Head">
Biisonien lisäksi mustajalat metsästivät [[poro]]ja, vuorilampaita, [[vapiti|vapiteja]], [[antilooppi|antilooppeja]] sekä pienriistaa, joita pyydystettiin [[ansa|ansoilla]]. Metsien marjoja ja kasviksia poimittiin, mutta [[kala]]a ei kelpuutettu mustajalkojen ruokalistaan. Sitä syötiin vain äärimmäisen [[nälänhätä|nälänhädän]] aikoina. [[Maanviljely]] ei perimätiedon mukaan kuulunut kovinkaan olennaisena mustajalkain elinkeinoihin. [[Tupakka]] on ainoa mainittu tuote, jonka viljelyä he harrastivat.<ref name="Virrankoski 215"> Virrankoski s. 215.</ref>
===Seurat ja uskonto===
Mustajalat jakaantuivat ikävuosiensa mukaan seitsemään eri [[seura]]an. Ensimmäisenä oli "Moskiittojen", viimeisenä "Härkien" seura. Jokaisella seuralla oli omat tunnusomaiset [[laulu]]nsa ja [[tanssi]]nsa ja heidän uskonnostaan löytyi eroavaisuuksia. Seurojen jäsenyys ostettiin. Naisilla ei omia seuroja ollut. <ref name="Society">
Sotainen kunnia merkitsi mustajalkain soturien keskuudessa paljon. Vaikka hevosten varastamista arvostettiin, niin suurin urotyö oli ''namachkani'', joka merkitsi vihollisen aseen ottamista. Kilven, seremoniapiipun tai sotapäähineen sieppaamista vastustajalta arvostettiin skalpeerausta enemmän. <ref name="Ewers 139"> Ewers s. 139.</ref>
Mustajalat palvoivat [[aurinko]]a tai yksityiskohtaisemmin "auringontakaista voimaa" jota kutsuttiin myös nimellä ''Napi''.<ref name="History"/> Se oli kaiken elollisen ylläpitäjä ja voimanlähde.
| |||