Ero sivun ”Enso-Gutzeit” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  9 vuotta sitten
== Norjan saha ==
[[Kuva:Kotkan saha 1910.jpg|thumb|right|Saha Kymijoen suulla vuonna [[1910]]]]
Enso-Gutzeitin varhaisin edeltäjä oli Wilhelm Gutzeitin [[Norja]]n [[Fredrikstad]]iin vuonna [[1860]] perustama, ''Wilh. Gutzeit & Co'' -niminen höyrysaha. Wilhelm Gutzeitin kuoltua [[1869]] hänen poikansa [[Hans Gutzeit]] peri sahan. Hans Gutzeit alkoi hakea sahalle uutta paikkaa Suomesta, missä oli paremmin saatavissa tukkeja kuin Norjassa. Hän myi Fredrikstadin sahan ja perusti Norjaan uuden W. Gutzeit & Comp. -nimisen yhtiön, joka rakensi vuonna [[1872]] sahan [[Kymi]]n [[Kotkansaari|Kotkansaareen]] (nykyisessä [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] kaupungissa). Tästä sahasta joka käynnistyi [[16. marraskuuta]] [[1872]] tuli Suomen suurin ja nykyaikaisin. Sahan voimalähteenä oli sadan hevosvoiman tehoinen [[höyrykone]], ja käytössä oli kuusi [[kehäsaha]]- ja kaksi [[sirkkelisahasirkkeli]]koneistoasahakoneistoa. Sahaa hoitivat Norjasta tulleet ammattimiehet joita muutti lähes sata perheineen Hans Gutzeitin mukana Kymiin. Sahaa alettiin kutsua [[Norjan saha]]ksi, jolla nimellä se tunnettiin vuosikymmenien ajan.
 
Sahateollisuuden korkeasuhdanne tasaantui [[1874]] ja sahatavaran hinnat alkoivat laskea. Vuonna [[1877]] alkanut [[Turkin sota|Venäjän-Turkin sota]] nosti tilapäisesti hintoja mutta jo [[1878]] sahatavaran vientihinnat putosivat yhteen kolmasosaan vuoden [[1874]] tasosta ja olivat näin alhaalla vielä seuraavanakin vuonna. Hans Gutzeit ajautui tämän vuoksi vararikkoon vuonna [[1880]] ja joutui väistymään toimitusjohtajan tehtävästä. Sahan pääomistajaksi tuli norjalainen tukkuliike ''Ludwigsen & Schjelderup'' ja uudeksi toimitusjohtajaksi norjalainen [[Christian Holst]] joka oli Hans Gutzeitin serkku. Norjan sahan tuotantokapasiteetti oli vajaakäytössä vuoteen [[1886]] saakka jolloin sahatavaran kysyntä alkoi lopulta elpyä Euroopassa.
Rekisteröitymätön käyttäjä