|
'''Yhteiskuntatieteet''' ovat nimitys eräille [[yhteiskunta]]a ja sen ilmiöitä tutkiville [[tiede|tieteenaloille]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nurmi, Timo | Nimeke = Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite = 3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-20-6541-X}}</ref>
[[Filosofia]]n piiriin kuuluva [[yhteiskuntatieteiden filosofia]] tutkii yhteiskuntatieteiden pohjalta nousevia filosofisia kysymyksiä. Yhteiskuntatieteen metodologiat ja yhteiskuntateoriat edustavat yleensä aina jotain tiettyä [[tieteenfilosofia]]n suuntausta, kuten [[positivismi]]a, [[falsifikationismi]]a, [[realismi (tieteenfilosofia)|realismia]] tai [[konstruktivismi (tietoteoria)|konstruktivismia]].
'''Valtiotiede''' on vanhentunut nimitys yhteiskuntatieteille. Sana valtiotiede esiintyy kuitenkin esimerkiksi tiedekuntien nimissä.
== Yhteiskuntatieteitä ==
Yhteiskuntatieteisiin kuuluvat:{{lähde}}
* [[aluetiede]]
* [[taloustiede]]
* [[viestintä]]
* [[historiaHistoria|yhteiskuntahistoria]] (jaetaan usein [[poliittinenPoliittinen historia|poliittiseen]] sekä [[taloushistoriaTaloushistoria|talous-]] ja [[sosiaalihistoria]]an)
* [[yhteiskuntapolitiikka]]
Muista tieteistä ainakin [[maantiede]] ja [[uskontotiede]] saattavat tutkia yhteiskunnallisia asioita, mutta niitä ei lasketa yhteiskuntatieteiksi. [[Oikeustiede]] puolestaan suhtautuu tutkimuskohteeseensa normatiivisena ilmiönä, ei yhteiskunnallisena, ja tutkii sitä yhteiskuntatieteistä selkeästi poikkeavalla tavalla ja eri näkökulmasta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Tuori, Kaarlo | Nimeke = Oikeuden ratio ja voluntas | Sivu = 18-3318–33 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOYWSOYpro | Vuosi = 2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-32960-3}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Cotterrell, Roger | Nimeke=Law, culture and society: Legal ideas in the mirror of social theory | Selite= Law, Culturejustice, and Societypower | Sivu = 50-5150–51 | Julkaisupaikka = Aldershot | Julkaisija = Ashgate | Vuosi= 2006 | Tunniste=ISBN 0754625052 | Kieli={{en}}}}</ref>. Osa [[kasvatustieteet|kasvatustieteistä]], kuten [[kasvatussosiologia]] ja [[kriittinen pedagogiikka]], ovat yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaloja, vaikka sijoittuvatkin suomalaisissa yliopistoissa yleensä kasvatustieteiden tiedekuntiin tai laitoksille.
== Yhteiskuntatieteiden historia ==
Yhteiskuntatieteet syntyivät [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella. Tämä liittyy [[valistusaika]]an ja siihen, miten ihmiset alkoivat ymmärtää yhteiskunnan [[luonnonlait|luonnonlakien]] alaisena ennemmin kuin jumalallisen järjestyksen sanelemana järjestelmänä.
Yhteiskuntatieteellisen teorian ja tutkimuksen klassisia hahmoja ovat esimerkiksi [[Auguste Comte]], [[Emile Durkheim]], [[Karl Marx]], [[John Stuart Mill]] ja [[Max Weber]].
== Yhteiskuntatieteiden luonne ja metodit ==
Yhteiskuntatieteet ovat metodologialtaan huomattavasti epäyhtenäisempiä kuin [[luonnontieteet]] ja tutkimusperiaatteita koskevat kiistat koskevat hyvin perustavia asioita. Yksi jako yhteiskuntatieteen metodeissa on jako kvantitatiiviseen eli määrälliseen ja kvalitatiiviseen eli laadulliseen tutkimukseen. Kvantitatiivinen tutkimus voi olla esimerkiksi jonkun yhteiskunnallisen ilmiön pohjalta tehtyjen tilastojen tarkastelua. Tässä on oleellista, että tilastoissa näkyvät ilmiöt ovat luonteeltaan mitattavia. Tilastoja laaditaan usein kyselylomakkeilla. Kvalitatiivinen tutkimus taas voi olla esimerkiksi yksittäisten ihmisten haastattelua. Haastattelussa ja muissa kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmissä tulee usein ilmi seikkoja, joita ei voi mitata numeroilla, mutta jotka ovat silti tutkijan mielestä tärkeitä.
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Katso myös ==
* [[Tutkimus]]
* [[Yhteiskuntatieteelliset yliopistotutkinnot]]
* [[Yhteiskuntateoria]]
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto-rivi|Yhteiskuntatieteen bibliografia|Yhteiskuntatieteen bibliografia}}
{{tynkä/Tiede}}
[[Luokka:Yhteiskuntatiede|*]]
| 