Ero sivun ”Antti Puhakka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1816 syntyneet, Luokka:Vuonna 1893 kuolleet |
Lähde + lisätekstiä, kielenhuoltoa, ehkei enää tynkä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Kymäläinen, Makkonen ja Puhakka.jpg|250px|thumb|Kansanrunoilijat [[Olli Kymäläinen]], [[Pietari Makkonen]] ja Antti Puhakka [[Johan Knutson]]in vesivärimaalauksessa]]
'''Antti Puhakka''' ([[24. huhtikuuta]] [[1816]] [[Kontiolahti]] – [[30. maaliskuuta]] [[1893]] [[Juva]]) oli [[suomalainen]] [[talonpoikaisrunoilijat|talonpoikaisrunoilija]].<ref>{{cite web | url= http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=849| title= SKS - Suomen kirjailijat -tietokanta - Antti Puhakka| date= 2008 | publisher= [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]| accessdate= 2008-05-26}}</ref>
Puhakan vanhemmat olivat talollinen Juhana Puhakka ja Reetta Kärkkäinen. Kotitalonsa hän joutui ottamaan hoitoonsa jo 15-vuotiaana ja hänestä kehittyikin taitava [[maanviljelijä]]. Puhakan ensimmäinen vaimo oli vuodesta [[1837]] Maria Riikonen (k. [[1857]]) ja toinen vuodesta [[1858]] Riitta Turunen.
Puhakka oli [[lukutaito|lukutaidoton]] kaksikymmentäyksi vuotiaaksi saakka, mutta opittuaan lukemaan ja kirjoittamaan, hän kirjoitti lähes kaksikymmentätuhatta riviä [[kansanrunous|kansanrunoutta]]. Myöhemmin hän sai myös [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n jäsenyyden. Puhakka toimi [[valtiopäivämies|valtiopäivämiehenä]] neljästi vuoden [[1862]] jälkeen ja edusti [[talonpoikaissääty]]ä. . Rahvas oli vielä monin tavoin sidoksissa sivistyneistön siitä aiempina vuosisatoina luomiin kuviin eikä rahvaanrunoudella ollut näin yhteiskuntajärjestystä kiistävää merkitytä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ahokas, Jaakko| Nimeke =History Of Finnish Literature| Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = 88 | Selite = kirjassa Sinor, Denis: ''The Uralic and Altaic Series'', ISBN 070-070-380-2| Julkaisija = RoutledgeCurzon}}</ref>▼
Puhakka oli [[lukutaito|lukutaidoton]] kaksikymmentäyksivuotiaaksi saakka, mutta opittuaan lukemaan ja kirjoittamaan hän hankki varsin laajan kirjaston ja tuotti itse lähes kaksikymmentätuhatta riviä [[kansanrunous|kansanrunoutta]]. Hänen ensimmäisiä esiintymisiään runoilijana oli [[1845]] Sakari Canjanderin eli Sakari Sakarinpojan seurueen nuorimpana jäsenenä tehty kansanrunoilijoiden matka [[Helsinki|Helsinkiin]].
▲Puhakka oli taitava [[
Puhakka toimi valtiopäivämiehenä neljästi vuoden [[1862]] jälkeen, jolloin hänet valittiin [[Tammikuun valiokunta]]an. Hän edusti [[talonpoikaissääty]]ä ja oli kaksilla viimeisillä valtiopäivillä säädyn valitusvaliokunnan puheenjohtaja. Runomuotoa hän käytti joskus valtiopäiväpuheissaankin. Vuonna [[1882]] Puhakka palkittiin yleishyödyllisistä ansioistaan mitalilla.
== Lähteet ==
<references/>
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Ss. 594-595.
{{Wikiaineisto}}
{{DEFAULTSORT:Puhakka, Antti}}
| |||