Versio 12. joulukuuta 2010 kello 17.59 muokkaa Luckas-bot (keskustelu \| muokkaukset) 297 546 muokkausta p r2.5.2) (Botti lisäsi: tt:Миф ← Vanhempi muutos		Versio 7. tammikuuta 2011 kello 15.30 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Myyttien piirteitä ja selitysteorioita Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Gustave Moreau 006.jpg\|thumb\|180px\|right\|''[[Gustave Moreau]], [[Prometheus]]'', 1868.]] '''Myytti''' eli '''jumalaistaru'''<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti">{{~~Kirjaviite \| Nimeke=Kielitoimiston sanakirja \| Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio~~ MOT ~~Kielitoimiston sanakirja 1.0~~ \| ~~Julkaisupaikka~~Kappale=~~Helsinki \| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy \| Vuosi=2004 \| Tunniste=ISBN 952-5446-11-5~~Myytti}}</ref> ({{k-grc\|μῦθος\|mythos}}, 'puhe', 'kertomus', 'tarina')<ref>{{LSJ \| Id=mu=qos \| Nimeke=μῦθος \| Viitattu=20.1.2009}}</ref>) on [[Jumala\|jumalia]], [[Yliluonnollinen\|yliluonnollisia]] olentoja, [[Maailmankaikkeus\|kaikkeuden]] syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä [[taru]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti"/> Myös suuresti ihailtuja, tarunomaisia henkilöitä kutsutaan joskus myyteiksi tai myyttisiksi. Myytti kuuluu yleensä kiinteästi johonkin laajempaan [[mytologia]]an eli jumaltarustoon. Kreikan sana ''mythos'' piti alun perin sisällään useita erilaisia merkityksiä, kuten 'puhe', 'sana' ja 'kertomus'. Myöhemmin sana ''[[logos]]'' peri sanan ''mythos'' merkityksiä, ja viimeksi mainittu alkoi yhä useammin viitata valheeseen totuuden vastakohtana.<ref name="Simonsuuri-1-3">Simonsuuri 2002, s. 35-38.</ref> Arkikielessä myytillä tarkoitetaan tarunomaista asiaa, [[kuvitelma]]a, [[uskomus]]ta, harhakäsitystä tai jotain järkiperusteita vailla olevaa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti"/><ref name="Pienehkö sivistyssanakirja: myytti">{{Verkkoviite \| Tekijä=Korpela, Jukka K. \| Nimeke=Myytti \| Julkaisu=Pienehkö sivistyssanakirja \| Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=myytti&.submit=Hae \| Julkaisija=Jukka K. Korpela \| Viitattu=12.5.2007}}</ref> == Myyttien piirteitä == Myyttejä kuvaavat yleisesti seuraavat piirteet: Myytti on muodoltaan dramatisoitu kertomus, jolla on [[pyhä\|pyhiä]] (uskonnollisia) ominaisuuksia; ei teoretisoiva esitys. Myytit kuvaavat joitakin tapahtumia [[symboli]]sessa muodossa, eivätkä myyteissä esiintyvät tapahtumat tai hahmot ole olemassa muutoin kuin myytin omassa todellisuudessa. Myyttinen kertomus viittaa yleensä johonkin alkuaikojen tapahtumiin.<ref name="Simonsuuri-1-4">Simonsuuri 2002, s. 38-43.</ref> Tyypillisiä myyttien aiheita ovat [[Kirsti Simonsuuri\|Kirsti Simonsuuren]] kokoamina:<ref name="Simonsuuri-1-3"/> * Maailmankaikkeuden synty eli ''kosmogonia'' (esim. [[luomistaru\|luomiskertomukset]]) * Jumalten synty eli ''teogonia'' (esim. [[Hesiodos\|Hesiodoksen]] ''[[Jumalten synty\|Jumalten synnyn]]'' teogonia) * Eläinten ja ihmisten synty (esim. luomis- ja [[paratiisi]]kertomukset) * Luonnonilmiöt ja luonnossa tapahtuvat muutokset (esim. vuodenajat; tulvat, kuten [[vedenpaisumus]]; myrskyt; auringonpimennykset) * Luonnossa esiintyvät kohteet (esim. puut, joet, lähteet ja vuoret) * Muodonmuutokset (esim. ihmisen muuttuminen eläimeksi, kasviksi tai lähteeksi) * Historialliset tapahtumat (esim. varhainen taistelu, kuten [[Troijan sota]]) * Sankarit ([[heeros\|heerokset]]), suvut ja kansat * Sosiaaliset instituutiot ja taidot (esim. oikeuslaitos, sotataito, tuli) * Hirviöt ja demonit * Kuolemanjälkeinen elämä ja kuolleiden asuinsijat == Myyttien selitysteorioita == Tutkijat ovat selittäneet myyttejä eri tavoin. Simonsuuren mukaan seuraavat selitystavat voidaan nähdä toisiaan täydentävinä, eivät toisensa poissulkevina:<ref name="Simonsuuri-1-4"/> * Myytti on ihmiskunnan tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyvä selitystapa. Tietyssä vaiheessa esimerkiksi myytti [[Babylonin torni]]sta toimi selityksenä kielten moninaisuudelle. Tätä lähestymistapaa ovat edustaneet mm. [[James George Frazer\|J. G. Frazer]] ja [[Edward Burnett Tylor\|E. B. Tylor]]. * Myytti on [[symboli]]nen ilmaisutapa, joka ei pyri selittämään mitään, vaan sisältää itsessään selityksen ([[mytopoeettinen ajattelu\|mytopoeettinen]] selitystapa). Myyttisen ajattelun avulla ihmiset ovat pyrkineet jäsentämään maailmaa symbolisesti. Tätä lähestymistapaa ovat edustaneet mm. [[Max Müller]] ja [[Ernst Cassirer]]. * Myytti on [[alitajuinen\|alitajuisen]] ja [[tiedostamaton\|tiedostamattoman]] heijastumaa. Samalla myytit ilmentävät ihmisen primaarista olemassaoloa; esimerkiksi [[Oidipus]]-myytti ilmentää insestin pelkoa. Tämä kuvaa [[psykoanalyysi]]n lähestymistapaa, jota on edustanut tunnetuimmin [[C. G. Jung]]. * Myytti pyrkii lujittamaan ihmisten sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Heimoilla ja kansoilla on yhteisiä, jaettuja myyttejä ja uskomuksia, joiden kertominen vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta; tällaisia ovat esimerkiksi kertomukset esi-isistä ja heidän urotöistään. Tätä lähestymistapaa edustaa mm. [[Émile Durkheim]]. * Myytti pyrkii laillistamaan sosiaalisen käyttäytymisen muotoja ja instituutioita. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisista [[rituaali\|rituaaleista]] kertovat myytit. * Myytin merkitys ei ole tapahtumien kuvauksessa tai tapahtumissa itsessään, vaan niiden rakenteessa. Myyttien rakenne esittää tietynlaisia vastakohtaisuuksia (kuten ihmiset-jumalat, luonnollinen-yliluonnollinen, elämä-kuolema), jotka myytti pyrkii sovittamaan. Tämä kuvaa [[strukturalismi]]n lähestymistapaa, jota on edustanut mm. [[Claude Lévi-Strauss]]. == Katso myös == Rivi 8 ⟶ 39: == Lähteet == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Simonsuuri, Kirsti \| Nimeke=Ihmiset ja jumalat. Myytit ja mytologiat \| Selite=3. painos \| Julkaisija=Tammi \| Vuosi=2002 \| Tunniste=ISBN 951-31-2510-6}} === Viitteet === {{Viitteet\|sarakkeet}} Rivi 20 ⟶ 55: * {{Kirjaviite \| Nimeke=Mytologian sanakirja \| Selite=Taskufacta \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2000 \| Tunniste=ISBN 951-0-24578-X}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Philip, Neil \| Nimeke=Suuri myyttikirja \| Selite=(Illustrated book of myths, 1995.) Kertonut Neil Philip. Kuvittanut Nilesh Mistry. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1996 \| Tunniste=ISBN 951-0-20756-X}} ~~{{tynkä/Mytologia}}~~ [[Luokka:Myytit\| ]]

Ero sivun ”Myytti” versioiden välillä