Ero sivun ”Matts Dreijer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Dreijer löysi 1930-luvun lopussa [[Ahvenanmaa]]n vanhimmat asutusjäännökset [[Saltvik]]in Långbergsödasta. Löytö koostuu vanhemmasta varhaiskampakeramiikasta. 1946 hän löysi [[Kökar]]in Otterbötesta [[pronssikausi|prossikautisen]] asuinpaikan, jonka hän tutki 1950 yhdessä [[Carl Fredrik Meinander]]in ja Bengt Schönbeckin kanssa.
 
Keskustelu Ahvenanmaan esihistoriasta on usein ollut kielipoliittisten argumenttien ja alueellisen separatismin värittämää. Dreijer on esimerkiksi sijoittanut historiankirjoituksessaan [[Birka]]n kaupungin Ahvenanmaalle, ja kuvannut Ahvenanmaan saariston asutuksenkuuluneen alkuperänTanskalle. tanskalaiseksiHän jaon myös kieltänyt kaikki teoriat siitä,Ahvenanmaan suomalaisesta asutuksesta tai siitä, että [[rautakausi|rautakauden]] lopulla Ahvenanmaan asutusAhvenanmaalla olisi hiipunutasutuskatko.
 
Dreijerillä on ollut merkittävä osuus Ahvenanmaan kuntavaakunoiden suunnittelemisessa. Hänen aloitteestaan kaikille Ahvenanmaan kunnille luotiin vaakunat [[Arne Rancken]]in toimiessa asiantuntijana muutamaa vuotta aikaisemmin kuin vastaava toiminta alkoi Manner-Suomen puolella. Nämä vaakunat saivat lopullisesti virallisen aseman kun maakuntalakia muutettiin 1950 siten, että jokaisella kunnalla tuli olla oma vaakunansa.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Suomen kunnallisvaakunat | Julkaisija = Suomen Kunnallisliitto | Vuosi = 1982 | Tunniste = ISBN 951-773-085-3}}</ref>