Ero sivun ”Erkki Raappana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p [r2.6.3] Botti lisäsi: uk:Ерккі Рааппана |
p fix |
||
Rivi 1:
{{Jääkäri
| jaakarin_nimi = Erkki Johannes Raappana
| kuva = [[
| muut_nimet =
| synt_aika = [[2. kesäkuuta]] [[1893]]
Rivi 14:
| paluu_suomeenpvm = [[25. helmikuuta]] [[1918]]
| arvolla_suomeen = luutnantti
| korkein_arvo = kenraalimajuri
}}
Kenraalimajuri '''Erkki Johannes Raappana''' ([[2. kesäkuuta]] [[1893]] [[Oulujoki (kunta)|Oulujoki]] – [[14. syyskuuta]] [[1962]] [[Joensuu]]) tunnetaan parhaiten ''Korpikenraalina'', upseerina, joka johti [[14. Divisioona (jatkosota)|14. divisioona]]n hyökkäystä [[Rukajärvi|Rukajärvelle]] vuonna [[1941]]. Hän toi Suomelle myös viimeisen suuren torjuntavoiton [[Ilomantsi]]ssa vuoden [[1944]] elokuussa, jolloin hänen joukkonsa saarrostivat ja tuhosivat korpitaisteluissa kaksi [[puna-armeija]]n divisioonaa.
Erkki Raappanan vanhemmat olivat asianajaja [[Juho Raappana]] ja Maria Loviisa (o.s. ''Stenius''). Juho Raappana oli sanomalehti [[Kaleva (sanomalehti)|Kaleva]]n perustaja ja lehden ensimmäinen päätoimittaja. Raappana kävi [[Oulu]]n Klassillista Lyseota, [[Kemin lyseon lukio|Kemin Yhteiskoulua]] ja Oulun Reaalilyseota, jossa reputti ylioppilaskirjoituksissa syksyllä [[1915]]. Hän päätti liittyä [[jääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]].
== Jääkäri ==
Rivi 25:
Raappana osallistui Kuninkaallisen Preussin [[jääkäripataljoona 27]]:n riveissä [[Asemasota Misse-joella|Misse-joen]], Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin [[Venäjä]]ä vastaan.
[[
''Hilfsgruppenführeriksi'' lokakuussa [[1916]] ylennetty Raappana sai ratsujääkärikoulutuksen pataljoonan ratsuosastossa, joka sai nimekseen ''Abteilung Jäger zu Pferde Königlich Preußisches Jäger-Bataillon N:o 27''.
Luutnantiksi ylennetty Raappana saapui [[Vaasa]]an [[25. helmikuuta]] [[1918]]. [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] Raappana taisteli saksalaiseversti [[Eduard Ausfeld]]in armeijaryhmässä huhtikuussa. Ryhmän tehtävä oli edetä [[Kivennapa|Kivennavan]] kautta [[Viipuri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n väliselle radalle ja räjäyttää [[Raivola]]n seudulla olevat rautatiesillat.
Raappana siirrettiin sisällissodan jälkeen [[Karjala]]n ratsujääkärirykmentin 2. eskadroonan päälliköksi. Huhtikuussa [[1919]] hänet määrättiin Keski-Suomen Rykmentin 1. konekiväärikomppanian päälliköksi ja hänet ylennettiin kapteeniksi. Syksyllä hän siirtyi [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] [[Hämeenlinna]]n päällystökoulun johtajaksi.
Rivi 51:
== Jatkosodan alku: Rukajärven tie ==
[[3. heinäkuuta]] 1941 Raappana sai käskyn hyökätä. Repola vallattiin viiden päivän kuluttua. Seuraava tavoite oli [[Omelia]], jonka Raappana valtasi [[23. heinäkuuta]] päättyneissä mottitaisteluissa. Pääosa vastassa olevasta divisioonasta tuhottiin. Raappana nimitettiin [[Mannerheim-risti]]n ritariksi numero 3
Raappanan divisioona eteni taistellen [[Ontrosenvaara]]n kautta [[Rukajärvi|Rukajärvelle]] ja Ontajoelle, jonne divisioona pääsi [[13. syyskuuta]]. Raappana oli vain 70 kilometrin päässä Muurmannin radasta, kun eteneminen pysäytettiin ylipäällikön käskystä. Uudenvuoden aattona Raappana ylennettiin kenraalimajuriksi.
Rivi 126:
{{DEFAULTSORT:Raappana, Erkki}}
[[Luokka:Jääkärikenraalit]]
[[Luokka:Mannerheim-ristin ritarit]]
| |||