Ero sivun ”Ernesti Hentunen” versioiden välillä

Vuonna 1918 Hentunen joutui joksikin aikaa vankileirille, kun häntä syytettiin yhteistyöstä punaisten kanssa. Hentusta ei lopulta tuomittu, mutta kokemus synnytti hänessä pysyvän kaunan Suomen vallanpitäjiä kohtaan.

1928 Hentunen alkoi julkaista [[Totuuden Torvi]] -lehteä, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin julkisesti poliitikkoja, kansanedustajia ja virkamiehiä taitamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja lehmänkaupoista. Hentunen tuomittiin lehdessä julkaistuista jutuista kahdesti vankeuteen ja lopulta hän poistui Suomesta 1933, ennen kuin hänen olisi pitänyt mennä jälleen istumaan vankeustuomiota.

Suomessa Hentunen perusti vuoden 1941 alussa [[Siirtoväen puolue|Siirtoväen puolueen]], jonka oli tarkoitus ajaa evakkoon joutuneen karjalaisten asiaa. Viranomaiset epäilivät kuitenkin Hentusen toimivan Neuvostoliiton hyväksi, eikä puoluetta hyväksytty yhdistysrekisteriin. Lopullisesti puolueen toiminta kuihtui jatkosodan sytyttyä. Jatkosodan aikana Hentunen ryhtyi maanpetoksesta syytettynä olleen kommunisti [[Aimo Rikka|Aimo Rikan]] puolustusasianajajaksi ja asetettiin tämän vuoksi [[kotiaresti|kotiarestiin]] 1942. Hän pääsi arestista seuraavana vuonna luvattuaan pysyä erillään politiikasta.

Syksyllä 1944 Hentunen perusti [[Radikaalinen Kansanpuolue|Radikaalisen Kansanpuolueen]], jonka ohjelmassa vaadittiin ankaria [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|tuomioita sotasyyllisille]], yritysten [[sosialisointi|sosialisointia]], armahduksia sotilaskarkureille sekä muun muassa kansantuomioistuinten perustamista. Puolueen linja oli aluksi hyvin [[vasemmisto]]lainen, mutta kun [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] ei suostunut yhteistyöhön radikaalisen kansanpuolueen kanssa muuttui puolue kommunisminvastaiseksi.

Hentunen aloitti 1945 ''Totuuden Torven'' julkaisemisen uudelleen. Muita Hentusen julkaisemia lehtiä olivat ''Kovaääninen'', ''Minä ulvon'', ''Aika'', ''Minä huudan'' ja joululehti ''Orjan joulukellot''.

''Radikaalisen kansanpuolueen'' toiminta oli vilkkainta vuosina 1947-1948. Hentunen järjesti tällöin suuria puhetilaisuuksia Helsingin [[Rautatientori|Rautatientorilla]] ja [[Messuhalli|Messuhallissa]]. Maaliskuussa 1948 kommunistit keskeyttivät yhden tällaisen tilaisuuden, kun Hentunen oli puheessaan kritisoinut voimakkaasti juuri solmittua [[YYA-sopimus|YYA-sopimusta]]. Hentunen joutui 1947 muutamaksi kuukaudeksi [[turvasäilö]]ön ja vuonna 1949 presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] aloitteesta nostetussa oikeusjutussa hänet tuomittiin sakkoihin ''Totuuden Torvessa'' julkaistuista Neuvostoliittoa arvostelevista artikkeleista.

Suuresta kohusta huolimatta ''Radikaalisen kansanpuolueen'' menestys vaaleissa jäi vaatimattomaksi. Merkittävimmäksi vaalimenestykseksi jäi Hentusen itsensä valinta puolueen listoilta [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]on 1947; ja hän istui valtuustossa vuosina 1948-1950. Kommunisteja lukuun ottamatta muut puolueet eivät suhtautuneet Hentuseen vakavasti. Hentusen YYA-sopimuksen arvostelun yhteydessä käyttämä termi "Kekkoslovakia" jäi kuitenkin elämään. Hentunen oli ''Radikaalisen kansanpuolueen'' puheenjohtajana kuolemaansa saakka ja puolue lopetti toimintansa hänen kuoltuaan. ''Totuuden torvi'' -lehteä julkaistiin pilalehtenä vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen 1958 saakka. Hentusen puoluetta ja ''Totuuden Torvi'' -lehteä voi pitää edelläkävijänä 1960- ja 1970-lukujen [[Veikko Vennamo|Veikko Vennamon]] [[Suomen Maaseudun Puolue|SMP]]:n ja [[Urpo Lahtinen|Urpo Lahtisen]] [[Hymy (lehti)|Hymy]]-lehden edustamalle populismille, jotka menestyivät jo huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä.

Hentunen oli naimisissa kahdesti: 1916-1925 filosofian maisteri ''Hilda Emilia Ekholmin'' (1875-1925) kanssa ja 1934-1951 ''Zinaida Nippertin'' kanssa. Jälkimmäisestä liitosta oli Hentusella oli tytär.