Ero sivun ”Ratsumies” versioiden välillä

{{ooppera|ooppera=Ratsumies|kuva=|kuvankoko=300|nimi=|alkup. nimi=Ratsumies|määritelmä=23-näytöksinen ooppera|säveltäjä=[[Aulis Sallinen]]|libretto=[[Paavo Haavikko]]|pohjautuu=|tyylilaji=|kieli=[[suomen kieli|suomi]]|kantaesitys=[[17. kesäkuuta]] [[1975]]|paikka=[[Savonlinnan oopperajuhlat]]|säveltäjälyhyt=[[Aulis Sallinen|Sallisen]]|edellinen=|vuosie=|tämä=Ratsumies|vuosit=[[1975]]|seuraava=[[Punainen viiva (ooppera)|Punainen viiva]]|vuosis=[[1978]]|}}

''Ratsumies'' omaperäisyydestään huolimatta liittyy vahvasti suomalaiseen oopperaperinteeseen ja sen kantaesityksen jälkeen sesiitä nostettiinpovattiin kolmanneksikolmatta kansallisoopperaksikansallisoopperaa [[Leevi Madetoja]]n ''[[Pohjalaisia (ooppera)|Pohjalaisien]]'' ja [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] ''[[Juha (ooppera)|Juhan]]'' rinnalle. Myöhemmin Sallisen ja [[Joonas Kokkonen|Joonas Kokkosen]] oopperoita on alettu nimittää [[karvalakkiooppera|karvalakkioopperoiksi]]. Ratsumies koostuu kolmesta sinfonisesta jaksosta, jotka sisältävät temaattisesti yhtenäisiä aineksia ja orkesterilla on keskeinen osa tarinankerronnassa. Ratsumies ei ole varsinaisesti historiallinen ooppera, vaan se kertoo mitä 500 vuotta sitten olisi saattanut tapahtua. Ooppera on kertomus "miehestä ja naisesta, sodasta, hevosista, naisista, onnesta, kuolemasta". <ref name="fimic"/>