Pakkala on saanut nimensä [[Backaksen kartano]]sta, joka perustettiin [[1600-luku|1600-luvulla]]. Ruotsin vallan aikana kartano oli [[säteri]] eli ratsutila, jolla oli velvollisuus varustaa ratsumies kuninkaan joukkoihin ja joka sai vastapalvelukseksi nauttia verovapaudesta. Tämän vuoksi kartanon omistajat 1600-1700-luvuilla olivat sotilaita ja sotilasvirkamiehiä. [[1818]] kartano siirtyi [[Hagelstam]]in suvulle, joka mm. rakennutti sen nykyisen päärakennuksen (1818–[[1844]]), ja heidän jälkeensä vuonna [[1886]] [[Ehrnrooth]]in suvulle.
Carl Ehrnrooth luopui tilasta [[1916]] ja myi sen Osuusliike [[Elanto|Elannolle]], joka tarvitsi suurtilan Helsingin läheisyydestä tuottaakseen elintarvikkeita pääkaupungin myymälöihin ja ravintoloihin. Tuolloin Backaksen tila oli laajuudeltaan yli 700 hehtaaria ja ulottui [[Vantaanjoki|Vantaanjoelta]] [[Tuusula]]n rajalle saakka. 1900-luvun alkupuolella Backaksen mailla viljeltiin suuri osa helsinkiläisten päivittäisistä elintarvikkeista. Tilan valtavilta metsäalueilta tuotiin puutavaraa ja turvetta omaa rautatietä pitkin. Elanto perusti oman tiilitehtaan ja rakensi sen tuotteilla kartanon nykyiset muhkeat ulkorakennukset, kuten tallin, navetan, suursikalan ja työntekijöiden asuintaloja. Myös Veromiehenkylän kansakoulu (nyk. [[Veromiehen koulu]]) rakennettiin Elannon tiilistä Backaksen työntekijöiden lapsia varten.
Pakkalan asukasluku oli arviolta 5 664 vuonna [[2005]], ja se on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut. Vuonna [[1990]] asukkaita oli vain 416. Tähän on syynä vilkas [[uudisrakentaminen]], joka alkoi 2000-luvun vaihteessa ja on keskittynyt erityisesti [[Kartanonkoski|Kartanonkosken]] asuinalueeseen, joka valmistui vuonna 2008. Rakennuskanta koostuu harjakattoisista matalahkoista kerros- ja pientaloista. Kartanonkoskella sijaitsee Pointin kansainvälinen koulu, päiväkoti ja kirjasto sekä Kartanonkosken koulu. Muita oppilaitoksia kaupunginosassa ovat [[Pakkalan koulu|Pakkalan]] ja Veromiehen koulut.
