Ero sivun ”Jean-de-Dieu Soult” versioiden välillä

[[Marengon taistelun]] voiton jälkeen hänet vapautettiin ja määrättiin komentamaan Napolin kuningaskunnan eteläosien joukkoja. Kun Napoleonista oli tullut elinikäinen konsuli, tuli Soultista vuonna 1802 yksi neljästä konsulikaartin kenraalista. Toukokuussa 1804 hänestä tehtiin yksi ensimmäisistä Ranskan marsalkoista. Hän mm. komensi eteneviä joukkoja [[Ulmin taistelu]]ssa (20. lokakuuta 1805) ja johti [[Austerlizin taistelu]]ssa (2. joulukuuta 1805) hyökkäystä liittoutuneiden keskustaan (minkä ansiosta taistelu voitettiin, joskin päätökset teki Napoleon). Soultilla oli suuri merkitys [[Grand Armée]]n suurissa taisteluissa, erityisesti Jenan taistelussa (14. lokakuuta 1806), mutta hän ei voinut osallistua [[Friedlandin taistelu]]un (14. kesäkuuta 1807), koska oli marssimassa Königsbergiin, Itä-Preussiin, Köningsbergiin. Kun [[Tilsitin sopimus|Tilsitin rauha]] oli solmittu (9. heinäkuuta 1807), Soult palasi Ranskaan, jossa Napoleon nimitti hänet Dalmatian herttuaksi (1808). Soult oli kuitenkin harmistunut nimityksestä, koska hän olisi halunnut Austerlizin herttuan arvon, mutta ei saanut sitä, koska sen oli ottanut itse Napoleon.