Ero sivun ”Lama (talous)” versioiden välillä

40 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Pääartikkeli|[[Finanssikriisi (2007–2009)]]}}
{{Lähteetön}}
Suomi ajautui vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena, mutta kyseessä ei ollut lama. Finanssikriisin syitä olivat muun muassa [[Yhdysvaltain keskuspankki|keskuspankin]] pitkään ylläpitämä matala [[korko]]taso, joka paisutti asuntohintoja, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton [[asuntolaina|asuntoluototus]] liittovaltion painostuksesta ja asuntolainoille vuonna 1997 säädetyt veroedut<ref name="gg1">[http://online.wsj.com/article/SB122298982558700341.html How Government Stoked the Mania] WSJ 3.10.2008</ref> ja näiden huonojen asuntoluottojen monimutkainen arvopaperistus sekä riskinotto, jonka erääksi syyksi on arveltu valtion [[pelastuspaketti]]en tuottamaa [[moraalikato]]a.
Suomi ajautui vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena. Finanssikriisi johtui pääasiassa yhdysvaltalaisten pankkien holtittomasta lainanannosta (ns. subprime-lainat) ja näiden lainojen monimutkaisesta arvopaperistamisesta. Tämä johti maailmanlaajuisen pankkikriisiin ja yritysten lainansaannin voimakkaaseen heikentymiseen. Kriisin arvioitiin laskevan Suomen v. 2009-2010 talouskasvun negatiiviseksi (-5 % / 0 %) tai lähelle nollakasvua.
 
Tämä johti maailmanlaajuisen pankkikriisiin ja yritysten lainansaannin voimakkaaseen heikentymiseen. Kriisin arvioitiin laskevan Suomen v. 2009-2010 talouskasvun negatiiviseksi (-5 % / 0 %) tai lähelle nollakasvua. Suomi kuitenkin selvisi taantumasta suhteellisen vähällä eikä joutunut lamaan toisin kuin mahdollisesti eräät muut maat.
Kriisiin vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
* Maailmanlaajuinen pankkikriisi, erityisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaannin tyrehtyminen sekä pankkien välinen luottamuspula.
* Liian kevyt rahapolitiikka (erityisesti Yhdysvalloissa) ja siihen liittynyt liian vähäinen maailmanlaajuisen pankkisektorin valvonta.
* Ylikuumentuneet asuntomarkkinat tietyissä maissa
* Maailmankaupan tyrehtyminen, yritysten rahoitusvaikeudet.
* Valtioiden hidas ja liian vähäinen reagointi talouden syöksyyn, ns. Keynesiläisen talouselvytyksen vähäisyys.
 
Talousennusteiden perusteella Suomen kansantalous ja maailmantalous lähtevät kasvuun ja palautuvat ns. pitkän aikavälin kasvu-uralle v.2011 lähtien. Pitkällä aikavälillä talouskasvun keskeiset tekijät ovat: teknologinen kehitys, työpanoksen kasvu ja kiinteän pääomakannan kasvu. Tärkein edellä mainituista on teknologinen kehitys, johon vaikutetaan panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.