Avaa päävalikko

Muutokset

===Hankitun immuunivasteen käynnistyminen===
Hankitun immuniteetin käynnistymisessä keskeisin tapahtuma on antigeenejä esittelevien solujen (APC-solu) ja auttaja-T-lymfosyyttien välinen reaktio. APC-solut ovat erikoistuneita luontaiseen immuniteettiin kuuluvia syöjäsoluja; useimmat niistä ovat ns. dendriittisoluja, mutta myös muut solutyypit voivat toimia antigeeniä esittelevinä soluina. Syöjäsolujen tapaan APC-solut fagosytoivat kudoksissa kohtaamansa mikrobit, ja pilkkoessaan mikrobia sisällään ne kiinnittävät osia siitä itse tuottamaansa proteiiniin, MHC II –molekyyliin. Tämä antigeenin (mikrobista irrotettu osa) ja solun oman proteiinin muodostama kompleksi kuljetetaan APC-solun ulkokalvolle, josta muut solut voivat sen havaita. Tästä tapahtumasta johtuu myös solun nimi.
APC-solun ja mikrobin kohtaaminen tapahtuu useimmiten elimistön kudoksissa, siellä missä mikrobi on tunkeutunut elimistöön. Aktivoituessaan APC-solu kuitenkin siirtyy lymfan eli imunesteen mukana imusolmukkeisiin, joissa varsinainen hankitun immuniteetin käynnistyminen tapahtuu. Imusolmukkeessa on naiiveja (valmiiksi kypsyneitä mutta toistaiseksi aktivoimattomia) lymfosyyttejä odottamassa aktivoitumiseen johtavaa signaalia, ja APC-solun saapuminen tuottaa tällaisen signaalin. Auttaja-T-lymfodyytit omaavat muiden lymfosyyttien tapaan pinnallaan reseptorin, jonka avulla ne tunnistavat spesifisiä antigeenejä, ja juuri auttaja-T-solujen reseptorille on tunnusomaista, että ne tunnistavat antigeenin vain silloin kun se on liitetty osaksi MHCCHM II –molekyyliä. APC-solun saapuessa imusolmukkeeseen aktivoituvat ne auttaja-T-solut, joiden pintareseptori tunnistaa juuri kyseisen antigeenin. Auttaja-T-solujen aktivoituessa ne kypsyvät lopulliseen muotoonsa ja alkavat tuottaa muita immuunijärjestelmän soluja stimuloivia sytokiinejä eli solunulkoiseen tilaan vapautuvia pienikokoisia proteiineja. Tästä seuraavat tapahtumat riippuvat vapautuvien sytokiinien laadusta, mikä puolestaan määräytyy aktivoituvan auttaja-T-solun tyypin mukaan.
 
===Humoraalinen immuunivaste===
Humoraalinen immuunivaste on hankitun immuniteetin osa, joka huolehtii solunulkoisessa tilassa olevien taudinaiheuttajien tuhoamisesta. Tyypillisiä tällaisia taudinaiheuttajia ovat bakteerit ja niiden erittämät toksiinit. Mikäli APC-solun pinnalla oleva antigeeni on peräisin bakteerista tai muusta solunulkoisessa tilassa vapaana olevasta taudinaiheuttajasta, imukudoksessa aktivoituvat auttaja-T-solut kuuluvat alaluokkaan 2 (Th2-solut), ja niiden tuottamat sytokiinit saavat ensisijaisesti aikaan B-lymfosyyttien kypsymisen. Merkittävin Th2-solujen tuottama sytokiini on interleukiini 4, muta reaktioon osallistuu myös lukuisia muita sytokiinejä. Saadessaan Th2-solujen tuottaman stimuluksen naiivit B-lymfosyytit kypsyvät lopulliseen muotoonsa, jolloin niitä kutsutaan plasmasoluiksi. Plasmasolut poistuvat imusolmukkeesta lymfakierron kautta verenkiertoon, jonka mukana ne siirtyvät tulehduspaikalle. Kypsä plasmasolu tuottaa vasta-aineita eli liukoisessa muodossa olevia immunoglobuliineja, joiden antigeenin tunnistava osa on samanlainen kuin BA-solun pintareseptorina toimivan immunoglobuliinin: vasta-aineet siis tunnistavat saman antigeenin, joka on alun perin aikaansaanut immuunivasteen käynnistymisen. Vasta-aineen tarttuessa kiinni taudinaiheuttajan pintaan patogeenin kyky tarttua elimistön rakenteisiin ja aikaansaada sille ominaiset vaikutukset estyy, vasta-aineen sanotaan siis neutraloivan näin taudinaiheuttajan. Patogeenin ja vasta-aineen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan immunokompleksiksi, ja syöjäsoluista erityisesti eosinofiiliset granulosyytit ovat erikoistuneet niiden lopulliseen tuhoamiseen fagosytoosin avulla. Immunokompleksit vetävät puoleensa myös komplementtiin kuuluvia proteiineja, ja nämä tapahtumat ovatkin esimerkkejä luontaisen ja hankitun immuniteetin yhteistoiminnasta patogeenien torjunnassa.
 
===Soluvälitteinen immuniteetti===
Rekisteröitymätön käyttäjä