Ero sivun ”Emil Törnwall” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
p alkunollat pois päivistä
Ekui (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Emil oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. [[30. kesäkuuta]] [[1838]], [[Perniö]]) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta: Lars Olof ([[14. lokakuuta]] [[1889]], [[Perniö]] - [[1. kesäkuuta]] [[1958]], [[Loviisa]]), Ernst Gunnar (s. [[21. kesäkuuta]] [[1891]], [[Perniö]]), Martin Johannes ([[1. huhtikuuta]] [[1893]], [[Tyrvää]] - [[22. huhtikuuta]] [[1963]]), Otto Erik (s. [[8. toukokuuta]] [[1895]], [[Tyrvää]]), Gerda Helena (s. [[1. joulukuuta]] [[1896]], [[Tyrvää]]), Åke Torsten (s. [[18. syyskuuta]] [[1898]], [[Tyrvää]] - joulukuussa [[1975]], [[Helsinki]]), Lilian Maria Charlotta ([[19. elokuuta]] [[1900]], [[Tyrvää]] - [[29. lokakuuta]] [[1904]], [[Tyrvää]]), Gösta Wolter Sigurd ([[30. toukokuuta]] [[1902]], [[Tyrvää]] - [[13. helmikuuta]] [[1936]])
 
Emil oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori [[Johannes Bäck]], joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan [[Perniö]]ssä. Emil luki papiksi ja valmistui 19.06.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891.
Emil TörnwallHän oli kappalaisena (1892-1908) [[Tyrvää]]llä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-13) Kristiinan kaupungissa ja [[Alahärmä]]ssä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.
 
[[Evankelinen herätysliike]] oli lähellä Emiliä, koska sekä hänen isänsä että mainittu [[Johannes Bäck]] toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. [[Siionin kannel]] -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O.H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".
 
Hän saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:n kustantamana 5000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.
 
== Virsiä tai hengellisiä lauluja ==