Ero sivun ”Axel Hägerström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JGW (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
JGW (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Axel_hagerstrom.jpg|right|180px|Axel Hägerström]] '''Axel Anders Theodor Hägerström''' ([[6. syyskuuta]] [[1868]] &ndash; [[7. heinäkuuta]] [[1939]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään [[Suomi|Suomesta]]. Hän tuli tunnetuksi [[nihilismi|arvonihilistinä]] Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä [[oikeuspositivismi|oikeuspositivistina]]. Hägerströmin katsotaan perustaneen [[Uppsalan koulukunta|Uppsalan koulukunnan]] ja kehittäneen pohjoismaista [[hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltioajattelua]].<ref>Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>
 
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään [[looginen empirismi|loogiseen empirismiin]], muun muassa kielteisessä suhtautumisessa [[metafysiikka|metafysiikkaa]] kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.<ref>Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref> Radikaalia Uppsalan koulukuntaa pidetäänkin pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa maltillisemman [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] edeltäjänä, johon Uppsalan koulukunta vähitellen sulautui.<ref>Strang, Johan, History, Transfer, Politics, Five studies on the Legacy of Uppsala Philosophy. 2010 Helsinki.</ref>
 
==Seuraajat ja oppilaat==