Ero sivun ”Karsinogeeni” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.1) (Botti lisäsi: hr:Kancerogen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Karsinogeeni''' on aine, joka altistaa [[syöpä|syövälle]].<ref name="BI4">{{BI4|180}}</ref>
Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi, joka voi muuttua erilaisiksi [[Vapaa radikaali|vapaiksi radikaaleiksi]], jotka aiheuttavat epäspesifistä vahinkoa soluille.<ref>Tuomisto
▲==Erilaisia karsinogeenejä==
▲Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi, joka voi muuttua erilaisiksi [[Vapaa radikaali|vapaiksi radikaaleiksi]], jotka aiheuttavat epäspesifistä vahinkoa soluille. Karsinogeenejä on sekä keinotekoisia että luonnollisia. Keinotekoisia karsinogeeneja on niin sivutuotteita, jätteitä ja saasteita kuin varsinaisia teollisuuskemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi [[dioksiini]] on saastekarsinogeeni, [[DDT]] talouskemikaali ja [[asbesti]] karsinogeeninen rakennusaine. Monet kasveissa ja sienissä olevat luonnolliset aineet ovat karsinogeenisiä, esimerkiksi sienimyrkky [[aflatoksiini]], jota tuottaa viljaa ja pähkinöitä homehduttava [[Aspergillus flavus]]. Ravinnosta [[lisäaine]]iden ja lämpökäsittelyn vuoksi saatavia karsinogeenejä ovat mm. [[akryyliamidi]] ja [[nitrosamiini]]t. Tämän lisäksi jotkut bakteerit ja virukset, kuten [[Helicobacter pylori]] ja [[hepatiitti|hepatiitti B]], ovat syöpää aiheuttavia. [[Ionisoiva säteily]] on myös karsinogeenista, minkä lisäksi monet säteilevät saasteet ovat [[raskasmetalli|raskasmetalleja]], jotka kertyvät elimistöön.
==Mutageenisuus syövän aiheuttajana==
Rivi 12 ⟶ 11:
Monet karsinogeeniset aineet — eivät tietenkään kaikki — pohjautuvat tyydyttymättömiin yhdisteisiin, joissa on kaksoissidos jäykässä siltamaisessa rakenteessa. Tämä johtuu siitä, että keho pyrkii poistamaan myrkyn hapettamalla ja [[hydrolyysi|hydrolysoimalla]] kaksoissidoksen vesiliukoiseksi hydroksyylipariksi (OH), jolloin syntyvä aine ei ole enää myrkky. Ongelma on välituotteessa: kaksoissidos hapettuu ensin [[epoksidi]]sidokseksi (happi sitoutunut kahteen hiileen). Hydrolyysireaktio lisää tähän vettä ja tuottaa näin hydroksyyliparin, mutta jotkut epoksidit ovat suhteellisen vakaita eivätkä hydrolysoidu heti. Epoksidit vahingoittavat DNA:ta erittäin tehokkaasti. Se johtuu siitä, että ne ovat rasvaliukoisia, jolloin ne menevät keskelle DNA-ketjua (ns. interkalaatio), jossa DNA:n emäs hyökkää epoksidiryhmään ja muodostaa pysyvän sidoksen aromaatin kanssa.
Epoksidimekanismin kautta karsinogeenisia aineita ovat muun muassa sienimyrkky [[aflatoksiini]] ja teollisuuskemikaalit, [[bentseeni]]
==Muut karsinogeenit==
Rivi 18 ⟶ 17:
==Luonnolliset karsinogeenit==
Myös tavallisessa ruoassa on sekä keinotekoisia että luonnollisia karsinogeeneja. Luonnollisia ovat kasvien itsesuojelumyrkyt ja muut luonnonkarsinogeenit, esimerkiksi sienien sisältämät hydratsiinit tai pähkinän homeiden tuottama aflatoksiini. Ihmisellä on runsaasti erityyppisiä puolustusmekanismeja näitä ja muitakin
==Karsinogeenit ravinnossa==
Keinotekoisia eli ruoan lämpökäsittelyn tai paistamisen tuloksena syntyviä
==Lähteet==
|