Ero sivun ”Pikakirjoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty kuvia ja muutama linkki
Rivi 49:
Seuraavaksi järjestelmiä julkaisivat mm. [[Edmond Willis]] 1618, [[Thomas Shelton (pikakirjoittaja)|Thomas Shelton]] 1626 ja [[Theophilus Metcalfe]] 1633.<ref>Butler, s. 25&ndash;29</ref> [[Samuel Pepys]] kirjoitti Sheltonin järjestelmällä kuuluisat päiväkirjansa.<ref>Butler, s. 26</ref> Sheltonin järjestelmä levisi myös Ruotsiin, kun [[Johan Swan]] oli sovittanut sen ruotsin kielelle 1660-luvulla ja käytti sitä työskennellessään [[Ruotsin valtaneuvosto]]ssa. Swan ei kuitenkaan levittänyt pikakirjoitustaitoa, ja järjestelmä unohtui hänen jälkeensä.<ref>Glatte, s. 19</ref><ref>Melin 1929, s. 300&ndash;301</ref>
 
[[Kuva:Byrom shorthand consonants.png|thumb|450px|Byromin järjestelmän konsonanttimerkit]]
[[John Byrom]] kehitti 1720-luvulla [[Byromin järjestelmä|järjestelmän]], joka loi pohjan nykyaikaisten geometristen järjestelmien kehittämiselle.<ref> Butler, s. 48</ref><ref>Melin 1927, s. 127</ref>
 
Useimmat 1600- ja 1700-luvun järjestelmät olivat lyhytikäisiä, mutta [[Samuel Taylor]]in vuonna 1786 julkaisema järjestelmä säilyi käytössä noin sata vuotta.<ref>Glatte, s. 21</ref> Siitä tehtiin myös muunnoksia useille muille kielille, mm. espanjalle, portugalille, italialle ja ruotsille.<ref>Glatte, s. 23</ref>
 
Englanninkielisistä järjestelmistä merkittävimmiksi tulivat [[Isaac Pitman]]in (1837) sekä [[John Robert Gregg|John Greggin]]in (1888) järjestelmät. [[Greggin järjestelmästäjärjestelmä]]stä tuli suosittu erityisesti Yhdysvalloissa. [[James Hill]]in vuonna 1966 julkistama [[Teeline|Teeline-järjestelmä]] on noussut suosituksi Britanniassa.<ref>MacMahon, s. 3877, 3881</ref>
 
==== Ranska ====
Rivi 65 ⟶ 66:
==== Saksankieliset maat ====
 
[[Kuva:Gabelsberger shorthand sample 1834 - Von dem Zwecke.png|thumb|300px|Saksalaisella Gabelsbergerin järjestelmällä kirjoitettua tekstiä.]]
Ensimmäisen saksankielisen pikakirjoituksen oppikirjan laati [[Carl Aloys Ramsay]] vuonna 1678.<ref>Melin 1929, s. 14</ref> Järjestelmä oli lähes suora kopio englantilaisesta [[Sheltonin järjestelmä]]stä.<ref>Melin 1929, s. 14 ja 17</ref> Oppikirjasta julkaistiin useita painoksia, mutta ei ole tiedossa, missä määrin järjestelmää käytettiin.<ref>Melin 1929, s. 19</ref>.
 
Rivi 71 ⟶ 73:
Heti seuraavana vuonna 1797 [[Karl Gottlieb Horstig]] julkaisi uuden järjestelmän, joka muistuttaa englantilaisia Taylorin ja Lewisin järjestelmiä, mutta on selvästi itsenäisempi kuin Mosengeilin järjestelmä.<ref name="Mentz_51"/><ref>Johnen 1940, s. 72</ref> Horstigin järjestelmä tuli laajaan käyttöön: sitä muun muassa opetettiin [[Jena]]n yliopistossa,<ref>Johnen 1940, s. 73</ref> ja sillä oli käyttäjiä eri parlamenteissa noin sadan vuoden ajan.<ref>Mentz, s. 52</ref>
 
[[Franz Xaver Gabelsberger]] kehitti 1800-luvun alussa [[Gabelsbergerin järjestelmä|järjestelmän]], josta tuli erittäin suosittu, ja joka sovitettiin myös useille muille eurooppalaisille kielille.<ref>Glatte, s. 30&ndash;31</ref> Useimmista aikaisemmista järjestelmistä poiketen kyseessä oli ns. kursiivinen järjestelmä: sen merkit koostuivat tavallisen kaunokirjoituksen kirjainten muodoista, ja ne liitetään sulavasti toisiinsa yhtenäisellä viivalla.
 
Saksassa kehitettiin muitakin järjestelmiä, mm. [[Wilhelm Stolze|Stolze]], [[Stolze–Schrey]] ja [[Leopold Arends|Arends]], ja käytössä oli useita näistä rinnakkain. 1900-luvun alussa haluttiin päästä yhtenäiseen järjestelmään, mutta eri koulukuntien oli vaikea päästä yhteisymmärrykseen, kunnes vuonna 1924 saatiin sovituksi [[Saksan yhtenäisjärjestelmä]], joka oli Gabelsbergerin ja Stolze–Schreyn välimuoto.<ref>Melin 1929, s. 261&ndash;271</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pikakirjoitus.fi/Pikakirjoituslehti/Saksa_yhtenjarjestelmaan.htm | Tekijä = Latvamaa, Esko | Nimeke = Saksan siirtyminen yhtenäisjärjestelmään | Viitattu = 29.6.2008}}</ref>
Rivi 93 ⟶ 95:
 
== Pikakirjoitusjärjestelmien luokittelu ==
{| class="wikitable" style="font-size: 90%; margin: 1em;" align="right"
 
|+ Esimerkkejä geometrisista ja kursiivisista järjestelmistä
|-
! colspan=2 |Geometriset
|-
| [[Kuva:Prévost Delaunay4.gif|300px]] || [[Kuva:Pitman shorthand example, The Business Man's Encyclopedia.png|200px]]
|-
| [[Prévost-Delaunay]] || [[Pitmanin järjestelmä]]
|-
! colspan=2 | Kursiiviset
|-
| [[Kuva:Melin-shorthand-system-example.png|200px]] || [[Kuva:Stenogr Notiz (Lothar Spurzem) 2009-06B.jpg|200px]]
|-
| [[Melinin järjestelmä]] || [[Saksan yhtenäisjärjestelmä]]
|}
Pikakirjoitusjärjestelmät voidaan jakaa ''geometrisiin'' ja ''kursiivisiin'' järjestelmiin. Geometrisissa järjestelmissä merkkeinä on suoria viivoja, ympyränkaaria ja pisteitä. Merkit ovat mahdollisimman lyhyitä ja saman sanan sisältämät peräkkäiset merkit yhdistetään toisiinsa ilman sideviivoja. Tällöin merkkien välille voi kuitenkin tulla kulmia, jotka hankaloittavat kirjoittamista. Muun muassa englantilainen [[Pitmanin järjestelmä]] ja ranskalainen [[Émile Duployé|Duployén]] järjestelmä ovat geometrisia.<ref name="johnen1940_8">Johnen 1940, s. 8</ref>
 
Rivi 102 ⟶ 118:
== Konepikakirjoitus ==
 
[[Kuva:Maschinenstenograph.jpg|left|thumb|150px|Yhdysvaltalainen Stenograph-pikakirjoituskone 1900-luvun puolivälin paikkeilta.]]
Perinteisen käsipikakirjoituksen lisäksi tekstiä voidaan kirjoittaa [[pikakirjoituskone]]illa, joissa kukin sormi hallitsee samanaikaisesti yhtä tai kahta näppäintä. Kirjaimet tulevat viivastolle aina samaan paikkaan riviä, joten tarvitaan erityinen lyhentämisjärjestelmä. Konemalleja on useita, ja erään näppäimistö muistuttaa jopa pianon koskettimia.