Ero sivun ”Pikakirjoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ko:속기
Rivi 94:
== Pikakirjoitusjärjestelmien luokittelu ==
 
Pikakirjoitusjärjestelmät voidaan jakaa ''geometrisiin'' ja ''kursiivisiin'' järjestelmiin. Geometrisissa järjestelmissä merkkeinä on suoria viivoja, ympyränkaaria ja pisteitä. Merkit ovat mahdollisimman lyhyitä ja saman sanan sisältämät peräkkäiset merkit yhdistetään toisiinsa ilman sideviivoja. Tällöin merkkien välille voi kuitenkin tulla kulmia, jotka hankaloittavat kirjoittamista. Muun muassa englantilainen [[Pitmanin järjestelmä]] ja ranskalainen [[Émile Duployé|Duployén]] järjestelmä ovat geometrisia.<ref name="johnen1940_8">Johnen 1940, s. 8</ref>
 
Kursiivisissa järjestelmissä merkkien kirjoittaminen ja niiden liittäminen toisiinsa on pyritty saamaan mahdollisimman sulavaksi ja nopeaksi. Suurin osa merkeistä on samansuuntaisia, ja ne yhdistetään tavallisesti ilman teräviä kulmia. Kursiivisia järjestelmiä ovat muun muassa [[Saksan yhtenäisjärjestelmä]], suomalainen [[Suomenkielinen pikakirjoitus|Neovius-Nevanlinnan järjestelmä]] ja ruotsalainen [[Melinin järjestelmä]]. Yhdysvalloissa suosittua [[Greggin järjestelmääjärjestelmä]]ä pidetään geometristen ja kursiivisten järjestelmien välimuotona.<ref name="johnen1940_8"/>
 
Kursiiviset järjestelmät eroavat keskenään muun muassa vokaalien merkitsemisen osalta, ja niitä luokitellaan ''vokaalin kirjoittaviin'' ja ''vokaalin osoittaviin'' järjestelmiin. Esimerkiksi Melinin järjestelmä on vokaalin kirjoittava järjestelmä. Siinä vokaalit kirjoitetaan aina niiden omilla merkeillä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Ekman, Ernst L. | Nimeke = Olof Werling Melin | Sivu = 151 | Vuosi = 1971 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = C E Writzes bokförlag}}</ref> Saksalaisista järjestelmistä merkittävimmät ovat pääosin vokaalin osoittavia, samoin kuin Neovius-Nevanlinnan järjestelmä. Niissä konsonanttien merkkejä vahventamalla tai niiden välistä etäisyyttä tai pystysuuntaista sijaintia vaihtelemalla voidaan ilmaista väliin tuleva vokaali.<ref>Johnen 1940, s. 79</ref>