Ero sivun ”Beetasäteily” versioiden välillä

 

'''Beetasäteily''' on [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]] yksi muoto, jossa atomin ytimestä poistuu (emittoituu) beetahiukkanen ([[elektroni]] tai [[positroni]]). Elektronin poistuessa kyseessä on ''beeta miinus'' '''(β^−)''' -säteily. Positronin poistuessa kyseessä on ''beeta plus'' '''(β⁺)''' -säteily ([[positroniemissio]]).

 

β^−-säteilyssä [[heikko vuorovaikutus]]voima muuntaa [[neutroni]]n [[protoni]]ksi ja lähettää ytimestä elektronin ja anti-[[neutriino]]n:

 

:<math>\mathrm{~^{22}_{11}Na}\rightarrow\mathrm{~^{22}_{10}Ne}+\mathrm{e}^++{\nu}_e</math> (&beta;⁺- säteily)

 

Beetasäteily on voimakkaasti [[ionisoiva säteily|ionisoivaa säteilyä]] kuten [[alfasäteily]]- ja [[gammasäteily]]kin. Beetasäteily muuttaa suuntaansa magneettikentässä. Tästä pääteltiin, että tämä säteilyn osa koostuu varatuista hiukkasista. Beetasäteily on läpäisykyvyltään alfa- ja gammasäteilyjen väliltä.

Beetasäteily vaimenee väliaineessa kun elektronit, joista säteily koostuu, menettävät liike-energiaansa pääasiassa sirotessaan aineen elektroneista ja ytimistä. Pääosa hidastumisesta tapahtuu säteilyn vuorovaikutteessa aineen elektronien kanssa. Hidastuminen on vaihtelevaa, paljon sirontaa aiheuttavaa ja voi olla äärimmäisen voimakastakin johtuen säteilyn ja väliaineen elektronien samansuuruisesta massata. Tästä johtuen beetasäteilylle on tyypillistä, että hiukkasten rata on voimakkaasti kimpoileva ja vaimenemiseen vaikuttaa merkittävästi sattuma.

 

[[Kuva:Alfa_beta_gamma_radiation.png|333px|thumb|Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan betasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa.]]

 

[[Luokka:Ydinfysiikka]]