Ero sivun ”Uskonnoton tapakulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
[[Koulu]]jen joulujuhlissa on vanhastaan ollut [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. [[Opetushallitus]] toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/moni_koulu_pitaa_uskonnollisen_joulujuhlan_erikseen_2220052.html?origin=rss | Nimeke=Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen | Tekijä=Visala, Hanna | Ajankohta=14.12.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=25.12.2010}}</ref>
[[Uusi vuosi|Uutta vuotta]] on aikaisemmin juhlittu satokauden päätyttyä syksyllä, Suomessa aikaisemmin [[kekri]]nä. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] alkoivat viettää uutta vuotta [[tammikuu]]n ensimmäisenä päivänä. Kristityt pyrkivät korvaamaan [[kalendae]]-juhlan nimeämällä sen uudelleen kristinuskoon liittyväksi pyhäpäiväksi, mutta mikään uusista nimistä ei vakiintunut korvaavaksi, ja uudenvuoden juhlinta on säilynyt maallisena.<ref name="AKA">{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>
== Häät ==
Rivi 55:
{{Pääartikkeli|[[Nimiäiset]]}}
Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref
Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma [[puu]]. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref>
| |||