Ero sivun ”Hugo Backmansson” versioiden välillä

261 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 9556576, jonka teki Abc10 (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 9556576, jonka teki Abc10 (keskustelu))
{{Malline:Suomalaiset Pietarin taideakatemiassa}}
'''Hugo Elias Backmansson''' ({{k-ru|Хуго Бакманссон}}, [[17. huhtikuuta]] [[1860]] [[Paimio]] – [[19. marraskuuta]] [[1953]] [[Helsinki]]) olion suomalainenainoa Suomessa syntynyt venäläisen taistelumaalarikoulutuksen ja kokemuksen saanut [[taiteilija]], upseerijoka jatoimi seikkailijamyös [[muotokuva]]maalarina. Backmansson tunnetaan varsinkin [[Orientalismi|orientalistisista]], Pohjois-Afrikassa tehdyistä maalauksistaan.
 
BackmanssonHän opiskeli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Turussa 1870–1873 ja debytoi 1877.<ref name="TM">{{Taiteilijamatrikkeli|99}}</ref> Hänet lähetettiin [[Haminan kadettikoulu]]un, josta hän valmistui vänrikiksi. Haminan jälkeen alkoi Backmanssonin ura Venäjän armeijassa. Hän aloitti opiskelun [[Pietarin taideakatemia]]ssa 1894 ja valmistui sieltä taistelumaalariksi 1899.<ref name=TT>[http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/backmansson/210.shtml Backmansson, Hugo], Turun taidemuseo. Viitattu 10.1.2009.</ref>
Backmansson on ainoa Suomessa syntynyt venäläisen taistelumaalarikoulutuksen ja kokemuksen saanut [[taiteilija]], joka oli myös [[muotokuva]]maalari. Pohjois-Afrikassa tekemiensä maalausten ansiota hänet tunnetaan varsinkin [[Orientalismi|orientalistisista]].
 
Backmansson asui Pietarissa lähes 30 vuotta Pietarissa,palvellen jossa hän palveli Venäjäntsaarin armeijassa milloin taistelumaalarina, milloin upseerina. Hän toimi upseerina myös Moskovassa.<ref name=TT /> Backmansson työskenteli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] 2. [[Mantšuria|mantshurialaisen]] armeijakunnan taistelumaalarina 1904–1905, ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Persia]]ssa [[Urmia]]ssa.<ref name="TM" /> Juuri ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 keisari [[Nikolai II]] nimitti hänet Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi.<ref>[http://www.hagelstam.fi/2007/php/hakutulos.php?tekijat=1&kategoria=&lang=fi&huutokaupan_numero=K115&hakuehto=tekijan_nimi_tarkka&hakusana=Backmansson%2C+Hugo Backmansson, Hugo (1860–1953)], Hagelstam huutokaupat. Viitattu 10.1.2009.</ref><ref name="300online">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.300online.ru/foreign/bakman.html| Nimeke = Хуго Карлович Бакманссон (1860–1953)| Julkaisu = 300online.ru| Ajankohta = 2003|Julkaisija = Pietarin kaupunki| Viitattu = 10.1.2009| Kieli = {{ru}}}}</ref>
Backmansson opiskeli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Turussa 1870–1873 ja debytoi 1877.<ref name="TM">{{Taiteilijamatrikkeli|99}}</ref> Hänet lähetettiin [[Haminan kadettikoulu]]un, josta hän valmistui vänrikiksi. Haminan jälkeen alkoi Backmanssonin ura Venäjän armeijassa. Hän aloitti opiskelun [[Pietarin taideakatemia]]ssa 1894 ja valmistui sieltä taistelumaalariksi 1899.<ref name=TT>[http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/backmansson/210.shtml Backmansson, Hugo], Turun taidemuseo. Viitattu 10.1.2009.</ref>
 
Backmansson oli myös haluttu muotokuvamaalari. Hän palasi Suomeen lopullisesti Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiseen, 32 suomalaistaiteilijan yhteisnäyttelyyn, Pietarissa hän osallistui maaliskuussa 1917.<ref name="300online" />
Backmansson asui lähes 30 vuotta Pietarissa, jossa hän palveli Venäjän armeijassa milloin taistelumaalarina, milloin upseerina. Hän toimi upseerina myös Moskovassa.<ref name=TT /> Backmansson työskenteli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] 2. [[Mantšuria|mantshurialaisen]] armeijakunnan taistelumaalarina 1904–1905 ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Persia]]ssa [[Urmia]]ssa.<ref name="TM" /> Juuri ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 keisari [[Nikolai II]] nimitti hänet Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi.<ref>[http://www.hagelstam.fi/2007/php/hakutulos.php?tekijat=1&kategoria=&lang=fi&huutokaupan_numero=K115&hakuehto=tekijan_nimi_tarkka&hakusana=Backmansson%2C+Hugo Backmansson, Hugo (1860–1953)], Hagelstam huutokaupat. Viitattu 10.1.2009.</ref><ref name="300online">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.300online.ru/foreign/bakman.html| Nimeke = Хуго Карлович Бакманссон (1860–1953)| Julkaisu = 300online.ru| Ajankohta = 2003|Julkaisija = Pietarin kaupunki| Viitattu = 10.1.2009| Kieli = {{ru}}}}</ref>
 
Palattuaan Suomeen palattuaan Backmansson matkusti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan, jossa hän oleskeli pääasiassa Marokossa. Hän tutki etelän voimakasta valoa ja paikallisia ihmisiä, tarkkaili elämää [[Folkloristiikka|folkloristin]] silmin. Ensimmäistä kertaa hän matkusti 1800-luvun lopulla Tunisiaan, jossa maalasi joukon [[Akvarelli|akvarelleja]] ja tyyppikuvia [[Berberi|berbereihin]] kuuluvista [[Tuaregit|tuaregi]]-heimon miehistä. Tutustuminen sosiologi [[Edward Westermarck]]iin vaikutti siihen, että hän asui useita vuosia [[Tanger]]issa ja matkusteli muulikaravaanilla [[Fez]]iin ja maalasi kaupunkien toreilla ja kaduilla. Hän näyttää olleen hurmioitunut eri kansallisuuksista ja kulttuurien moninaisuudesta. Myös [[Marrakesh]] ja [[Casablanca]] näkyvät hänen tuotannossaan. Hänen aiheitaan olivat ratsastavat [[beduiini]]t, jotka esittivät Pohjois-Afrikassa suosittua kiväärileikkiä.
Backmansson oli myös haluttu muotokuvamaalari. Hän palasi Suomeen lopullisesti Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiseen, 32 suomalaistaiteilijan yhteisnäyttelyyn, Pietarissa hän osallistui maaliskuussa 1917.<ref name="300online" />
 
Palattuaan Suomeen Backmansson matkusti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan, jossa hän oleskeli pääasiassa Marokossa. Hän tutki etelän voimakasta valoa ja paikallisia ihmisiä, tarkkaili elämää [[Folkloristiikka|folkloristin]] silmin. Ensimmäistä kertaa hän matkusti 1800-luvun lopulla Tunisiaan, jossa maalasi joukon [[Akvarelli|akvarelleja]] ja tyyppikuvia [[Berberi|berbereihin]] kuuluvista [[Tuaregit|tuaregi]]-heimon miehistä. Tutustuminen sosiologi [[Edward Westermarck]]iin vaikutti siihen, että hän asui useita vuosia [[Tanger]]issa ja matkusteli muulikaravaanilla [[Fez]]iin ja maalasi kaupunkien toreilla ja kaduilla. Hän näyttää olleen hurmioitunut eri kansallisuuksista ja kulttuurien moninaisuudesta. Myös [[Marrakesh]] ja [[Casablanca]] näkyvät hänen tuotannossaan. Hänen aiheitaan olivat ratsastavat [[beduiini]]t, jotka esittivät Pohjois-Afrikassa suosittua kiväärileikkiä.
 
Backmanssonin on päätelty olleen [[Värisokeus|värisokea]], sillä maalauksistaan tekemiinsä kopioihin hän on maalannut usein vihreät kohdat harmaalla.<ref>[http://www.saunalahti.fi/arnoldus/varinako.htm Arno Forsius, Värien näkeminen ja maalaustaide]. Viitattu 10.1.2009.</ref>
 
Luonteeltaan Backmansson oli iloinen veikko ja innokas [[shakki|shakinpelaaja]]. Hän liikkui aina paikkakunnan shakkipiireissä, ja jos kerhoa ei ollut, hän perusti sellaisen. Hän kuoli 93-vuotiaana [[Lallukan taiteilijakoti|Lallukan taiteilijakodissa]], ja hänet siunattiin kadeteille kuuluvalla arvokkuudella Helsinkiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.
 
Backmansson kuoli 93-vuotiaana [[Lallukan taiteilijakoti|Lallukan taiteilijakodissa]], ja hänet siunattiin kadeteille kuuluvalla arvokkuudella Helsinkiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.
 
Backmanssonin maalauksia on useissa museoissa Suomessa ja Venäjällä, muun muassa [[Eremitaasi]]ssa.
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
*Hugo Backmansson 1860–1953: taiteilija–sotilas–šakkimies. Kouvolan taidemuseo, 1995 ISBN 951-8990-06-9; Sarja: Kouvolan taidemuseon julkaisuja, ISSN 0786-9134; 7
 
== Aiheesta muualla ==
249

muokkausta