Ero sivun ”Uusgotiikka” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  9 vuotta sitten
p
(→‎Uusgotiikka Suomessa: poikkeuksellisesta merkittävyydestä ei näkynyt merkkejä)
 
==Uusgotiikka Suomessa==
Suomalaista uusgotiikkaa edustavat muun muassa [[Georg Theodor von Chiewitz]]in [[Helsinki|Helsingin]] [[Ritarihuone]] (1861) sekä [[Carl Axel Setterberg]]in [[Vaasan hovioikeus|Vaasan hovioikeuden talo]] (1861) ja [[Vaasan kirkko|kirkko]] (1867).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi =1995 | Luku = | Sivu =772 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-16447-X }}</ref> Erityisesti uusgotiikka näkyykin lukuisissa kirkoissa. Sitä sovellettiin muussakin rakentamisessa, kuten Kolkanniemen pappilassa Saarijärvellä<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=364 Museovirasto: Kolkanniemen pappila.] Viitattu 28.12.2010.</ref>.
 
Suomen [[Rakennushallitus|Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa]] alettiin kiinnostua uusgotiikasta 1820-luvulla, jolloin tyyliä käytettiin joidenkin kellotapuleiden suunnitteluun. Ensimmäinen merkittävä työ uusgotiikan saralla tehtiin, kun [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] korjaustyöt ja uuden torninhuipun vuoden [[1827]] suurpalon jälkeen.
16 564

muokkausta