Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thule (keskustelu | muokkaukset)
Tuskin Ruotsin valtaneuvosto vaikutti noissa maissa..
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Ruotsin valtaneuvosto''' tai '''valtakunnaneuvosto''' (ruotsiksi [[:sv:riksrådet|riksrådet]]) oli [[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut
monijäseninen elin, neuvoskunta.
[[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut
neuvoskunta.
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa.
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun piispalla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon.
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivät (Ruotsi)|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan.
Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle. Useiden monarkkien valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä [[Albrekt Mecklenburgilainen]].
[[Kustaa I Vaasan]] aikoihin saakka ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia.
 
[[Kustaa I Vaasan]] aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin.
 
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat
* valtakunnan[[kansleri]] (hoiti ulkopolitiikkaa ja asiakirjojen laadintaa, usein johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi jossakin määrin [[pääministeri]]ä)
* valtakunnan[[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä)
* [[kamarimestari]] (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä)
* valtakunnan[[marski]] (johti valtakunnan armeijaa) ja
* valtakunnanamiraali eli [[valta-amiraali]] (johti laivastoa).
 
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi.
Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan ''kuninkaan neuvoksiksi''.
Arvo palautettiin [[1719]] [[Ulrika Eleonora]]n aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet.
[[Kustaa III]]:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden [[1789]] [[yhdistys- ja vakuuskirja]]ssa kuningas lakkauttisai mahdollisuuden lakkauttaa valtaneuvoston (määräämällä sen jäsenmääräksi nolla) asettaen sijaan [[Ruotsin korkein oikeus|korkeimman tuomioistuimen]] ja yleisten asioiden valmistelukunnan.
 
Norjassa oma valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla (kun maan hallintoa sulautettiin muutenkin Tanskanalaisuuteen) ja Tanskassa 1660-61.
 
[[Luokka:Ruotsin historia]]