Ero sivun ”Uskonnoton tapakulttuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 32:
 
Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät [[kynttilä]]t, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset [[Joulukoristeet|koristeet]] ja [[joulusauna]].<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189"/> [[Olki|Oljesta]] tehdyt koristeet tulevat [[kekri]]stä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref> Jouluun liittyy [[Luettelo uskonnottomista joululauluista|uskonnottomia joululauluja]]. Muuta [[joulumusiikki]]a on esimerkiksi [[Pjotr Tšaikovski]]n [[baletti]] ''[[Pähkinänsärkijä]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref>
 
[[Koulu]]jen joulujuhlissa on vanhastaan ollut [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. [[Opetushallitus]] toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/moni_koulu_pitaa_uskonnollisen_joulujuhlan_erikseen_2220052.html?origin=rss | Nimeke=Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen | Tekijä=Visala, Hanna | Ajankohta=14.12.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=25.12.2010}}</ref>
 
[[Uusi vuosi|Uutta vuotta]] on aikaisemmin juhlittu satokauden päätyttyä syksyllä, Suomessa aikaisemmin [[kekri]]nä. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] alkoivat viettää uutta vuotta [[tammikuu]]n ensimmäisenä päivänä. Kristityt pyrkivät korvaamaan [[kalendae]]-juhlan nimeämällä sen uudelleen kristinuskoon liittyväksi pyhäpäiväksi, mutta mikään uusista nimistä ei vakiintunut korvaavaksi, ja uudenvuoden juhlinta on säilynyt maallisena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>