Ero sivun ”Hugo Backmansson” versioiden välillä

Hän opiskeli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa Turussa 1870–1873 ja debytoi 1877.<ref name="TM">{{Taiteilijamatrikkeli|99}}</ref> Hänet lähetettiin [[Haminan kadettikoulu]]un, josta hän valmistui vänrikiksi. Haminan jälkeen alkoi Backmanssonin ura Venäjän armeijassa. Hän aloitti opiskelun [[Pietarin taideakatemia]]ssa 1894 ja valmistui sieltä taistelumaalariksi 1899.<ref name=TT>[http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/backmansson/210.shtml Backmansson, Hugo], Turun taidemuseo. Viitattu 10.1.2009.</ref>▼

Backmansson asui Pietarissa lähes 30 vuotta palvellen tsaarin armeijassa milloin taistelumaalarina, milloin upseerina. Hän toimi upseerina myös Moskovassa.<ref name=TT /> Backmansson työskenteli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]] 2. [[Mantšuria|mantshurialaisen]] armeijakunnan taistelumaalarina 1904–1905, ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Persia]]ssa [[Urmia]]ssa.<ref name="TM" /> Juuri ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 keisari [[Nikolai II]] nimitti hänet Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi.<ref>[http://www.hagelstam.fi/2007/php/hakutulos.php?tekijat=1&kategoria=&lang=fi&huutokaupan_numero=K115&hakuehto=tekijan_nimi_tarkka&hakusana=Backmansson%2C+Hugo Backmansson, Hugo (1860–1953)], Hagelstam huutokaupat. Viitattu 10.1.2009.</ref><ref name="300online">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.300online.ru/foreign/bakman.html| Nimeke = Хуго Карлович Бакманссон (1860–1953)| Julkaisu = 300online.ru| Ajankohta = 2003|Julkaisija = Pietarin kaupunki| Viitattu = 10.1.2009| Kieli = {{ru}}}}</ref>▼

Backmansson oli myös haluttu muotokuvamaalari. Hän palasi Suomeen lopullisesti Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiseen, 32 suomalaistaiteilijan yhteisnäyttelyyn Pietarissa hän osallistui maaliskuussa 1917.<ref name="300online" />▼

Suomeen palattuaan Backmansson matkusti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan, jossa hän oleskeli pääasiassa Marokossa. Hän tutki etelän voimakasta valoa ja paikallisia ihmisiä, tarkkaili elämää [[Folkloristiikka|folkloristin]] silmin. Ensimmäistä kertaa hän matkusti 1800-luvun lopulla Tunisiaan, jossa maalasi joukon [[Akvarelli|akvarelleja]] ja tyyppikuvia [[Berberi|berbereihin]] kuuluvista [[Tuaregit|tuaregi]]-heimon miehistä. Tutustuminen sosiologi [[Edward Westermarck]]iin vaikutti siihen, että hän asui useita vuosia [[Tanger]]issa ja matkusteli muulikaravaanilla [[Fez]]iin ja maalasi kaupunkien toreilla ja kaduilla. Hän näyttää olleen hurmioitunut eri kansallisuuksista ja kulttuurien moninaisuudesta. Myös [[Marrakesh]] ja [[Casablanca]] näkyvät hänen tuotannossaan. Hänen aiheitaan olivat ratsastavat [[beduiini]]t, jotka esittivät Pohjois-Afrikassa suosittua kiväärileikkiä.▼