Ero sivun ”Kustaa Nummelin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hese H (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
Oltuaan noin puolitoista kuukautta torpparina Maarian Pitkämäen (nykyään Turkua) kylässä Nummelin jatkoi rikollisuraansa 1832-1833 tekemällä kymmenen varkautta ja murtovarkautta Turun ja Porin seudulla. Rikosten tekopaikkakuntien kihlakunnanoikeuksien langettavien tuomioiden jälkeen Turun hovioikeus tuomitsi hänet vuonna [[1834]] elinkautiseen linnoitustyöhön ja kirkkorangaistukseen [[Luvia|Luvialla]]. Lisäksi tuomio tuli kuuluttaa rikospaikkakuntien kirkoissa. Huomiota kiinnittää se, ettei hovioikeus tuominnut hänelle 40 parin raipparangaistusta.
 
Kun Nummelinia oltiin kesäkuussa [[1835]] viemässä [[Turun linna]]sta Viaporiin, hänen onnistui jälleen karata muiden vankien kanssa vankeinhoitajan talosta [[Pohja|Pohjan]] pitäjässä. Pako onnistui kun eräs vangeista pahoinpiteli vankeinhoitajan raa'asti rautaketjulla ja rautaisella petkeleellä. [[Turun ja Porin lääni]]n [[maaherra]] [[Lars Gabriel von Haartman]] antoi huhtikuun alussa 1836 Liedon nimismiehelle August Wilhelm Landzettille avoimen määräyskirjan jäljittää seudulla liikkkunuttaliikkunutta rikollisjoukkoa, erityisesti Kustaa Nummelinia eli Sika-Kyöstiä.
 
===Vankikarkurin kuolema (1836)===