Ero sivun ”Tlingitit” versioiden välillä

1790-luvulta eteenpäin tlingitit alkoivat saada amerikkalaisilta tuliaseita taisteluun venäläisiä vastaan<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />. Tlingitien alueet oli tutkittu perusteelisemmin venäläisen [[Grigori Šelihov]]in toimesta vuonna 1786. Varsinaisesti tlingitien alueen liitti Venäjään [[Aleksandr Baranov]] vuonna 1796. Alueen turvallisuutta valvottiin lähinnä muista intiaaniheimoista rekrytoiduilla asemiehillä.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76</ref> Vuonna 1799 venäläinen kauppayhtiö perusti nykyisen [[Sitka]]n kaupungin alueelle linnakkeen. Tlingiteihin kuuluneet sitkat valloittivat ja polttivat linnakkeen vuonna 1802 päälikkönsä [[Katlian]]'in johtamina. Venäläiset valloittivat alueen takaisin vuonna 1804 kauppayhtiön asiainhoitaja Baranovin toimesta. Hän tulitti paikallisisa tlingit-kyliä laivatykein ja perusti [[Novo-Arhangelsk]]in linnakkeen. Seuraavana vuonna venäläisiä vastaan nousivat sitkojen ohella pohjoisempana asuvat yakutatit. Tlingitit saivat edeleen amerikkalaisilta tuliaseita ja pieniä tykkejäkin. Tlingitejä ei koskaan alistettu tehokkaasti venäläisvaltaan ja vielä vuonna 1855:n he uhkasivat silloista Alaskan pääkaupunkia Sitkaa. Sodankäynnin ohella tlingitit kävivät kauppaa eurooppalaisten kanssa ja he toimivat tämän lisäksi [[eskimot|eskimoiden]] ja intiaanien välisen kaupan välittäjinä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1800-luvulla [[Hudson's Bay Company]] alkoi uhata tätä kaupaa ja tlingitit tekivät näitä vastaan sotaretkiä. Vuonna 1839 he karkoittivat kauppayhtiön miehet [[Deasejärvi|Deasejärvelle]] yhtiön Brittiläisen Kolumbian luoteisosaan perustetusta tukikohdasta. Vuonna 1850 chilkatit tuhosivat toisen [[Pellyjoki|Pellyjoen]] suulle rakennetun [[Fort Selkirk]]-nimisen tukikohdan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351">Virrankoski 1994, s. 351</ref>

[[Tiedosto:Taku.jpg|190px|thumb|oikea|Taku-heimon tlingitpäälikkö Anotklosh kuvattuna vuonna 1913.]]

 

==Kulttuuri==