Ero sivun ”Tlingitit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: translitterointi
Rivi 26:
1790-luvulta eteenpäin tlingitit alkoivat saada amerikkalaisilta tuliaseita taisteluun venäläisiä vastaan<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />. Tlingitien alueet oli tutkittu perusteelisemmin venäläisen [[Grigori Šelihov]]in toimesta vuonna 1786. Varsinaisesti tlingitien alueen liitti Venäjään [[Aleksandr Baranov]] vuonna 1796. Alueen turvallisuutta valvottiin lähinnä muista intiaaniheimoista rekrytoiduilla asemiehillä.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76</ref> Vuonna 1799 venäläinen kauppayhtiö perusti nykyisen [[Sitka]]n kaupungin alueelle linnakkeen. Tlingiteihin kuuluneet sitkat valloittivat ja polttivat linnakkeen vuonna 1802 päälikkönsä [[Katlian]]'in johtamina. Venäläiset valloittivat alueen takaisin vuonna 1804 kauppayhtiön asiainhoitaja Baranovin toimesta. Hän tulitti paikallisisa tlingit-kyliä laivatykein ja perusti [[Novo-Arhangelsk]]in linnakkeen. Seuraavana vuonna venäläisiä vastaan nousivat sitkojen ohella pohjoisempana asuvat yakutatit. Tlingitit saivat edeleen amerikkalaisilta tuliaseita ja pieniä tykkejäkin. Tlingitejä ei koskaan alistettu tehokkaasti venäläisvaltaan ja vielä vuonna 1855:n he uhkasivat silloista Alaskan pääkaupunkia Sitkaa. Sodankäynnin ohella tlingitit kävivät kauppaa eurooppalaisten kanssa ja he toimivat tämän lisäksi [[eskimot|eskimoiden]] ja intiaanien välisen kaupan välittäjinä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1800-luvulla [[Hudson's Bay Company]] alkoi uhata tätä kaupaa ja tlingitit tekivät näitä vastaan sotaretkiä. Vuonna 1839 he karkoittivat kauppayhtiön miehet [[Deasejärvi|Deasejärvelle]] yhtiön Brittiläisen Kolumbian luoteisosaan perustetusta tukikohdasta. Vuonna 1850 chilkatit tuhosivat toisen [[Pellyjoki|Pellyjoen]] suulle rakennetun [[Fort Selkirk]]-nimisen tukikohdan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351">Virrankoski 1994, s. 351</ref>
[[Tiedosto:Taku.jpg|190px|thumb|oikea|Taku-heimon tlingitpäälikkö Anotklosh kuvattuna vuonna 1913.]]
Amerikkalaiset ostivat Alaskan vuonna 1867. Osa tlingiteistä ei suhtautunut tähän suopeasti ja stikinet sekä kaket kävivät sotaa amerikkalaisia vastaan. Vuonna 1869 amerikkalainen tykkivene tuhosi heidän kylänsä. Levottomuudet jatkuivat ja päättyivät vasta vuonna 1878, kun viranomaiset kutsuivat sotalaivat Sitkan edustalle. Vuonna 1912 tlingitit perustivat [[Alaska Native Brotherhood]]-nimisen järjestön, jonka tarkoituksena oli ajaa intiaanien asiaa. Se oli varhaisimpia tähän tarkoitukseen perustettuja järjestöjä. Etenkin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen järjestön on onnistunut kohentamaan Alaskan intiaanien asemaa. Vuonna 1970 tlingitejä oli noin 10&nbsp;000.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351" /> Alaskan osavaltion ja intiaanien välisten maakiistojen ratkaisemiseksi säädettiin vuonna 1971 ''Alaska Native Claims Settlement Act'' eli ANCSKA, jonka perusteella perustettiin [[Sealaska]] niminen yhtiö, jonka omistajia ovat tlingitit, haidat ja tsimshianit. Sealaska omistaa maita Alaskassa ja se myy pääasiassa puutavaraa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sealaska.com/page/FAQ.html | Nimeke = Frequently Asked Questions | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sealaska Corporation | Viitattu = 20.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Kulttuuri==