Ero sivun ”Tlingitit” versioiden välillä

Tlingitin kieli erottui yhteisistä juuristaan [[athabasca-kielet|athabasca-kielten]] kanssa ehkä noin 5&nbsp;000 vuotta sitten.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 58">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 58</ref> Tlingitien perimätiedon mukaan he polveutuvat pienistä perhekunnista, jotka tulivat lautoilla jäätikön alaisia jokia pitkin. Varhainen muuttoaalto on siis saattanut saapua sisämaasta ja muuttajat sekoittuivat rannikon asukkaiden kanssa. Noin 300 vuotta sitten haidat muuttivat pohjoiseen päin syrjäyttäen osan tlingiteistä näiden eteläalueella. Samaan aikaan pohjoisen tlingitit levittäytyivät Alaskan pohjoisosiin. Tuolla alueella kanssakäyminen on jättänyt voimakkaita tlingitvaikutteita esimerkiksi [[eyak]]-heimoon.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59</ref> Ensimmäinen eurooppalainen tlingitien alueella oli [[Venäjä|venäläinen]] [[Aleksei TshirikovTširikov]], merikauppias joka kävi alueella vuonna 1741. Tuolloin tlingitit tappoivat useita hänen miehistönsä jäseniä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350">Virrankoski 1994, s. 350</ref> Kanssakäyminen eurooppalaisten kanssa johti nousukauteen turkiskaupan myötä. Tlingitit saivat kaupan kautta esimerkiksi terästyökaluja.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59" />

1790-luvulta eteenpäin tlingitit alkoivat saada amerikkalaisilta tuliaseita taisteluun venäläisiä vastaan<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />. Tlingitien alueet oli tutkittu perusteelisemmin venäläisen [[Grigori ShelikovŠelihov]]in toimesta vuonna 1786. Varsinaisesti tlingitien alueen liitti Venäjään [[Aleksandr Baranov]] vuonna 1796. Alueen turvallisuutta valvottiin lähinnä muista intiaaniheimoista rekrytoiduilla asemiehillä.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76</ref> Vuonna 1799 venäläinen kauppayhtiö perusti nykyisen [[Sitka]]n kaupungin alueelle linnakkeen. Tlingiteihin kuuluneet sitkat valloittivat ja polttivat linnakkeen vuonna 1802 päälikkönsä [[Katlian]]'in johtamina. Venäläiset valloittivat alueen takaisin vuonna 1804 kauppayhtiön asiainhoitaja Baranovin toimesta. Hän tulitti paikallisisa tlingit-kyliä laivatykein ja perusti [[Novo-Arhangelsk]]in linnakkeen. Seuraavana vuonna venäläisiä vastaan nousivat sitkojen ohella pohjoisempana asuvat yakutatit. Tlingitit saivat edeleen amerikkalaisilta tuliaseita ja pieniä tykkejäkin. Tlingitejä ei koskaan alistettu tehokkaasti venäläisvaltaan ja vielä vuonna 1855:n he uhkasivat silloista Alaskan pääkaupunkia Sitkaa. Sodankäynnin ohella tlingitit kävivät kauppaa eurooppalaisten kanssa ja he toimivat tämän lisäksi [[eskimot|eskimoiden]] ja intiaanien välisen kaupan välittäjinä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1800-luvulla [[Hudson's Bay Company]] alkoi uhata tätä kaupaa ja tlingitit tekivät näitä vastaan sotaretkiä. Vuonna 1839 he karkoittivat kauppayhtiön miehet [[Deasejärvi|Deasejärvelle]] yhtiön Brittiläisen Kolumbian luoteisosaan perustetusta tukikohdasta. Vuonna 1850 chilkatit tuhosivat toisen [[Pellyjoki|Pellyjoen]] suulle rakennetun [[Fort Selkirk]]-nimisen tukikohdan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351">Virrankoski 1994, s. 351</ref>