Ero sivun ”Lehtivihreä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Lehtivihreä''' eli '''klorofylli''' on orgaaninen [[molekyyli]], jonka avulla [[kasvi]]t [[yhteyttäminen|yhteyttävät]]. Klorofylli on rakenteeltaan [[Magnesium|Mg]]-keskusatomillinen [[porfyriini]]. Se kykenee helposti kuljettamaan ylimääräiset [[elektroni]]t keskusatomilta reunoille, joissa elektronit sidotaan kemiallisesti.
 
Lehtivihreäksi voidaan myös kutsua kasvisolujen [[viherhiukkanen|viherhiukkasia]] eli kloroplasteja, jotka ovat niitä [[soluorganelli|soluorganelleja]], jotka vastaavat itse yhteyttämisestä. Kehittyneemmillä kasveilla lehtivihreä on viherhiukkasissa, [[bakteerit|bakteereilla]] kalvojen rakenneosina. Näitä viherhiukkasia on runsaasti lähestulkoon kaikissa kasvin maanpäällisissä osissa, ja ne ovat lähinnä vastuussa kasvien vihreästä väristä. Yksisoluinen makean veden levä nimeltä chlorella (chlorella vulgaris) sisältää enemmän klorofylliä kuin mikään muu tunnettu organismi (3-5%) <ref>[ http://www.superfoodit.com/chlorella.html] Superfoodit.com - Chlorella</ref> . Chlorella -nimi itsessään viittaa klorofylliin. Klorofyllimolekyylit, esimerkiksi p680, absorboivat hyvin [[valo]]n [[sininen|sinisiä]] ja [[punainen|punaisia]] [[aallonpituus|aallonpituuksia]], mutta huonosti [[vihreä|vihreitä]], joita ne sen sijaan heijastavat ja siksi ne näkyvätkin vihreinä.
 
Lehtivihreän rakenteen selvitti saksalainen [[Nobelin kemianpalkinto|Nobel-kemisti]] [[Richard Willstätter]].