Wikipedia

Ero sivun ”Kustaa Nummelin” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p Täsmennystä botin avulla: Pietari korvattiin link(e)illä Pietari (kaupunki)
Hese H (keskustelu | muokkaukset)
63 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
 
===Murtovarkauksista pakkotyöhön (1825 - 1832)===
Vuonna [[1825]] Nummelin yhdessä isonveljensä Juha Hyrkön ja Fredrik Blanksiuksen kanssa teki murron Fagernäsin säteriin ja Bodan taloon [[Taivassalo|Taivassalossa]]. Miehet asetettiin syytteeseen ja toimitettiin oikeuteen. Kustaa Nummelinin ja Fredrik Blanksiuksen onnistui paeta [[Taivassalo]]n käräjien aikana vankeinhoitajan talosta, kun heNummelin pahoinpitelivätpahoinpiteli kirveellä kaksi vartijaa verihaavoille. Pakomatka päättyi kuitenkin [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]] erään räätälin lesken mökkiin. Osallisuudesta Taivassalon murtoon Nummelin sai tuomion kihlakunnanoikeudessa. [[Turun hovioikeus]]kin katsoi hänet syylliseksi, muttei voinut tuomita Nummelinia todisteiden ja todistajien puuttumisen takia. Turkulaisen kauppias Gabriel Forsströmin kauppaan tekemästään murrosta Nummelin sai [[1827]] Turun hovioikeuden tuomiona 40 paria raippoja, kirkkorangaistuksen [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]] sekä vajaat viisi vuotta pakkotyötä [[Viapori|Viaporin]] linnoituksessa. Viaporista hänet siirrettiin Venäjälle [[Kronstadt]]iin ja edelleen vankikomppanioihin [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], josta hän vapautui vuonna 1832. Nummelin kuljetettiin kruunun kyydillä Pietarista Viipurin kautta Turkuun.
 
===Rikollisen ura jatkuu (1832 - 1835)===
Rivi 22:
Nummelin kuolemantapausta käsiteltäessä kihlakunnanoikeus ja hovioikeus katsoivat Landzettin toimineen itsepuolustukseksi ja vapauttivat hänet syytteestä. Sen sijaan maaherra von Haartman kirjoitti kenraalikuvernööri Menshikoville Landzettin ampuneen Nummelinin estääksen tämän yleistä turvallisuutta vaarantaneen rikollisen paon (ei siis itsepuolustukseksi). Landzettin sukulaistytöt kertoivat myöhemmin tämän olleen kovin pahoillaan Nummelinin ampumisesta, mutta hänelle oli annettu lupa ampua, jollei hän muuten saisi Nummelinia kiinni.
 
Nimismies Landzett sai maaherran esityksestä 600 paperiruplan palkkion, jajonka lisäksivoi suhteuttaa rengin kunnollisessa työpaikassa saamaan 300 ruplan vuosipalkkaan. Lisäksi raisiolaiset keräsivät hänelle kunnialahjan, koska "hän päästi maakunnan senlaisesta waarallisesta ihmisestä ja suuresta pahantekiästä".
 
===Rikollisen uran tilinpäätös===
Kustaa Nummelin oli käräjillä 40 kertaa. Kustaa NummelinHänet tuomittiin kaikkiaan 16 rikoksesta, joista viisi oli tuohon aikaan erittäin tuomittavaa murtovarkautta ja neljä hevosvarkautta. Varastettu omaisuus laskettiin 579 hopearuplaksi ja se vastasi arvoltaan 16 hevosta. Noin 12 vuoden aikana hän virui Turun linnavankilassa tutkintavankina yli neljä vuotta.
 
==Nimi ja tarinoita==
Lääninkanslian asiakirjoissa liikanimi Sika-Kyösti esiintyy ensimmäisen kerran 1832. Liikanimen ''Sika-Kyösti'' (myös muun muassa "Sika-Kyöstä") Kustaa Nummelin sai kansantarinoissa ensinnäkin siksi, että hänen uskottiin kykenevän muuttamaan itsensä siaksi. Sika-Kyösti on myös saattanut näyttäytyä katselijoiden silmissä sikana, jolloin hän on ollut silmänkääntäjän roolissa. Toisen muunnelman mukaan Nummelin oli pakomatkallaan piiloutunut erään teurastajan Turkuun kuljettamaan sikakuormaan. Piiloutuminen tapahtui siten, että Sika-Kyösti veti ylleen teurastetun sian nahan ja röhki sikana kuljetushäkissä muiden sikojen joukossa. Todennäköisimmin Sika-Kyösti sai tarinoissa liikanimensä varastettuaan sianpuolikkaan tai sikoja. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan varastanut sikoja vaan neljä hevosta.
 
Tarinaperinteen keskuksia ovat Turun ja Salon seudut. Tarinoiden tunnetuin aihelmahahmo on kuoleva sankari, sitten veijari ja noita. Kuolevan Harvinaisinsankarin tarina-aihelma on Sika-Kyöstiin liitetty syntymättömien lasten surmaanminen ja syönti. Kuoleva sankari -aihelmahahmo esiintyy yleisimmin niissä tarinatoisinnoissa, joissa nimismies ampuu Sika-Kyöstin joko hopea- tai lyijyluodilla.
 
Veijari-aihelmahamo toteutuu muiden muassa tavarantasaaja-tavarantasaajasta kertovissa tarinoissa. [[Robin Hood]] -hahmona Sika-Kyösti jakaa rikkailta ottamaansa omaisuutta köyhille. Todellisuudessa Kustaa Nummelin palkitsikin aina hyvin ne, jotka antoivat hänelle ruokaa ja majoituksen eli hyysäsivät häntä. Naiset ja lapset olivat Sika-Kyöstin erityissuojelussa. Useissa tarinoissa hän lahjoittaa viimeisen lehmänsä velan takia myyneen torpan emännälle uuden lehmän hinnan. Tavallisesti Sika-Kyöstiä ei tunnisteta, ja hän päättää kohtaamisen tokaisemalla: minä olen juuri se pelätty Sika-Kyösti. Tässä kuvastuu Sika-Kyöstin maine toisaalta pelättynä ja toisaalta ihailtuna hahmona.
 
Noita-tarinoissa yliluonnollisia kykyjä omaava Sika-Kyösti on liitossa pirun kanssa ja hänet saattoi tappaa vain hopeisella luodilla. Kertomusten rationaalinen selitys haavoittumattomuudelle on nahkainen tai rautainen panssari, joka suojasi luoteja vastaan.
 
Harvinaisin hahmo on murhamies ja vähiten tunnettu tarina-aihelma on Sika-Kyöstiin liitetty syntymättömien lasten surmaanminen ja syönti.
 
 
== Sika-Kyöstin kallio ja hauta ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Nummelin”