Ero sivun ”Väinö Vähäkallio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
[[Kuva:HKIoikeustalo.jpg|thumb|200 px|Helsingin oikeustalo]]Vähäkallion suunnittelemia funkkistyylisiä pankkirakennuksia rakennettiin muuallekin Suomeen. Useat näistä edustivat klassismia. [[Osuustukkukauppa|Osuustukkukaupan]] pääkonttori ([[1933]]) on muodoiltaan raskas ja vaikutelmaltaan mahtavan arvokas. Se on Vähäkalliolle yleiseen, joskin funkkisarkkitehtuurille epätyypilliseen tapaan rakennettu tummasta puna[[tiili|tiilestä]]. [[Tehdas]]rakennuksiakin Vähäkallio sai piirrettäväkseen. [[Enso-Gutzeit Oy|Enso-Gutzeitille]] [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ja [[Enso]]on suunnitellut tehdas- ja asuinrakennukset edustavat funktionalismia ja niissä on sekä vaaleita että tummia sävyjä. [[Imatra]]lla sijaitsevalle [[Kaukopään tehdas]]alueelle Vähäkallio sai suunniteltavakseen asemakaavan sekä asuin- ja tehdasrakennukset. Tehdasalue on laaja ja arkkitehdin mittavin teos. Kaukopään tehtaista on vaikutelmia ottanut [[Alvar Aalto]] [[Sunilan tehdas|Sunilan tehtaisiinsa]]. Helsingin [[Salmisaari|Salmisaareen]] Alkon tuotantolaitoksiksi rakennettu nykyinen [[Helsingin oikeustalo]] ([[1936]]) kuuluu myös Vähäkallion suuriin töihin.
 
Väinö Vähäkallio oli vuodesta 1914 naimisissa piirustuksenopettaja '''Astrid Sahlbergin''' kanssa. Heillä oli kolme lasta: '''Eva''' (myöh. Aspiala, 1915−1944), '''Kai''' (1916−1940, kaatui [[talvisota|talvisodassa]]) ja '''Aarne''' (1919−1931). Kain poika oli [[Kai Kustaa Vähäkallio]], joka sai kartanon omistukseensa isoisänsä kuoltua. Astrid ja Väinö Vähäkallion avioliitto päättyi eroon vuonna 1947.
 
Väinö Vähäkallion veljentytär on arkkitehti ''[[Heidi Vähäkallio-Hirvelä]]'' (s. 1914), joka toimi puolustusministeriön arkkitehtina vuosina 1941−1978. Vähäkallion sisar Anni oli naimisissa taidemaalari [[Kaapo Wirtanen|Kaapo Wirtasen]] kanssa.