Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Kartanossa olivat omat vesivoimalla käyvät saha, mylly ja voimalaitos, josta kartano sai tarvittavan sähkön, sekä tiilitehdas. Kartanossa toimi myös oma osuuskauppa. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kartanon mailta nostettiin energiantuotantoon suuret määrät poltto[[turve]]tta kivihiilipulan vuoksi. Työstä vastasi sitä varten perustettu yhtiö Turvela Oy.
[[Lohja Oy]]:n toimitusjohtaja [[Hjalmar Linder]] syntyi kartanossa ministerivaltiosihteeri [[Constantin Linder]]in ja tämän venäläisen vaimon [[Marie Linder|Marie Mussin-Pushkin]]in pojaksi vuonna [[1862]], ja vietti lapsuutensa Kytäjän kartanossa. Linderien aikana vuosina
1920-luvun alkuvuosina kartanon maista erotettiin lukuisien [[torppa|torppien]] ja [[mäkitupa|mäkitupien]] lisäksi suuret Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon sivutilat. Talvi- ja jatkosotien jälkeen erotettiin suuri määrä tiloja, yhteensä 3000 hehtaaria, karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille.
| |||