Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Kartanolla on värikäs historia. Kartanoa ovat hallinneet muun muassa Tottin, [[Fleming]]in, Vähäkallion ja [[Linder]]in suvut. Tottin suvulle kartano kuului vuosina 1574−1672 ja tänä aikana sen omisti mm. [[30-vuotinen sota|30-vuotisessa sodassa]] ansioitunut sotamarsalkka [[Åke Tott]]. Tämän jälkeen kartano siirtyi Flemingin suvulle. Molemmat suvut omistivat useita muitakin kartanoita ja harva niiden jäsenistä lienee koskaan edes käynyt Kytäjällä. Vuonna 1740 kartanon osti kapteeni Gustaf Wulfcrona. Hän oli tiettävästi ensimmäinen Kytäjällä asunut aatelinen, koska hänen mainitaan kuolleen siellä vuonna 1754. Seuraavaksi Kytäjän omistajaksi tuli Armfeltin suku, jolta sen osti vuonna 1862 ministerivaltiosihteeri [[Constantin Linder]].
Kartanossa olivat omat vesivoimalla käyvät saha, mylly ja voimalaitos, josta kartano sai tarvittavan sähkön, sekä tiilitehdas. Kartanossa toimi myös oma osuuskauppa. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kartanon mailta nostettiin energiantuotantoon suuret määrät poltto[[turve]]tta kivihiilipulan vuoksi. Työstä vastasi sitä varten perustettu yhtiö Turvela Oy.
Vuosina 1863-1864 Kytäjän kartanossa oli toiminnassa oma koulu, jonka opettajana toimi runoilijana tunnettu [[Aleksanteri Rahkonen]]. Rahkonen erotettiin kuitenkin pian elämäntapojensa vuoksi ja koulun toiminta päättyi.
| |||