Ero sivun ”Ydinainevalvonta” versioiden välillä

Atomin sisäisiin voimiin sitoutuneet valtavat voimat tunnettiin jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Jo 1904 nuori brittiläinen tutkija Frederick Soddy ennusti Kuninkaallisille pioneerijoukoille pitämässä esitelmässään niistä voitavan kenties valmistaa aseeita, joiden tuhovoima saattaisi riittää maapallon tuhoamiseen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen kävi selväksi, että arvailuista oli tullut todellisuutta: ydinaseet muodostavat erittäin merkittävän uhan maailman turvallisuudelle, ellei peräti sivilisaation olemassololle. Ymmärrettiin, että ydinasevarastojen tuhovoima kasvaisi pian niin suureksi, että ydinsota puhjetessaan voisi lähes täydellisesti hävittää ihmiskunnan ja sen saavutukset. Kun tämä käsitettiin, alettiin toimenpiteitä vaaran purkamiseksi suunnitella. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätöslauselmassaan 715 vuodelta 1953 antoi YK:n Aseistariisuntakomission tehtäväksi selvittää ydinaseriisunnan aloittamisen mahdollisuutta. Saman vuoden joulukuussa Yhdysvaltain presidentti [[Dwight Eisenhower]] piti [[YK]]:n yleiskokoukselle puheen, joka johti YK:n ydinaseriisuunnasta vastaavan järjestön, [[IAEAKansainvälinen atomienergiajärjestö|Kansainvälisen atomienergiajärjestön]] perustamiseen.<ref name="Fischer">Fischer, D.: ''History of the International Atomic Energy Agency - The First Forty Years''. Wien, 1997. ISBN 92-0-102397-9</ref>