Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kytäjän kartano''' ({{k-sv|Nääs}}) on tila [[Kytäjä|Kytäjän kylässä]] [[Hyvinkää]]llä. Kartano oli aikoinaan Suomen suurin maatila. Tilan pinta-ala on sittemmin supistunut 4 400 hehtaariin mutta on edelleen Suomen suurimpia maatiloja. Maatilalla on hevosia, mutta ei karjaa eikä muita eläimiä. Kytäjärveen pistävällä niemellä sijaitseva vuonna [[1878]] valmistunut puurakenteinen, rappauspintainen päärakennus on rapistunut ja huonokuntoinen. [[Kytäjä Golf]]in 2x18-reikäiset kentät on erotettu kartanon pelloista, ja Kytäjärven vastarannalle päärakennuksesta on [[modernismi|modernistisen]] tyylinen golfklubirakennus. Alun perin kartanoa ja [[Karkkila|Karkkilan kauppalan]] tehtaita varten rakennettu [[Hyvinkään–Karkkilan Rautatie|Hyvinkään–Karkkilan rata]], joka kulki kartanon pihankin halki, on purettu 1960-luvun loppupuolella. Ratalinja on maastossa silti vielä monin paikoin havaittavissa ja Kytäjän rautatieaseman rakennus on yhä pystyssä.
 
Kartanolla on värikäs historia. Kartanoa ovat hallinneet muun muassa Tottin, [[Fleming]]in, Vähäkallion ja [[Linder]]in suvut. Tottin suvulle kartano kuului vuosina 1574−1672 ja tänä aikana sen omisti mm. [[30-vuotinen sota|30-vuotisessa sodassa]] ansioitunut sotamarsalkka [[Åke Tott]]. Tottin suvulta kartano siirtyi Flemingin suvulle. Molemmat suvut omistivat useita muitakin tilojakartanoita ja harva niiden jäsenistä lienee koskaan edes käynyt Kytäjällä. Vuonna 1740 kartanon osti kapteeni Gustaf Wulfcrona. Hän oli tiettävästi ensimmäinen Kytäjällä asunut aatelinen, koska hänen mainitaan kuolleen siellä vuonna 1754. Tämän jälkeen Kytäjän omistajaksi tuli Armfeltin suku, jolta sen osti vuonna 1862 ministerivaltiosihteeri [[Constantin Linder]].
 
Kartanossa olivat omat vesivoimalla käyvät saha, mylly ja voimalaitos, josta kartano sai tarvittavan sähkön, sekä tiilitehdas. Kartanossa toimi myös oma osuuskauppa.