Ero sivun ”Vanhan Suomen lahjoitusmaat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: nl:Leenstelsel |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi}}
'''Lahjoitusmaat''' olivat yksittäisiä tiloja tai kokonaisia kyliä, joita Venäjän tsaarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]] vallatulta [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueelta. Lahjoitusmaan saaneet aateliset eli donetaarit paitsi keräsivät alueelta talonpoikien ja torppareiden verotulot, päättivät pitkälti myös tämän alueen hallinnosta ja oikeudenpidosta.<ref>Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat - katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710-1811 - Genos 64 (1993), s. 138-152</ref>
Nykyisen Suomen alueella ainoa lahjoitusmaakartano on Koitsanlahti.<ref>[http://www.ekarjala.fi/museot/parikkala/koitsanlahden_hovi.html Etelä-Karjalan museot]</ref> Se sijaitsee noin 10 km [[Parikkala]]n keskustasta [[Simpelejärvi|Simpelejärven]] itärannalla korkean [[harju]]n laella.<ref>[http://www.nba.fi/fi/mjhkohteetkymi NBA]</ref>
Autonomian aikana lahjoitusmaita pidettiin jo yhteiskunnallisena ongelmana, koska kartanonherrat saattoivat riistää talonpoikia julmasti. 1800-luvun lopulla valtiopäivät päättivät, että Suomen valtio lunastaisi lahjoitusmaat lääninherroilta ja että talonpojat saisivat lunastaa ne pitkäaikaisen valtionlainan avulla.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Pirkko Rastas | Nimeke = Lahjoitusmaitten ongelman ratkaisu |Osoite =http://www.kolumbus.fi/rastas/isku/lahj_m_r.html}}</ref>
|