Ero sivun ”Tšuktšit” versioiden välillä

4 198 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi: be:Чукчы muokkasi: ro:Ciukci)
{{kansat|Kansa
| nimi = Tšuktšit
|kansa=tšuktšit
| lippu =
|kuva=[[Kuva:Chukchi.jpg|300px]]
| lipun leveys =
|kokonaismäärä=15 000
| lipun selite =
|asuinalue=[[Tšukotka]] ([[Venäjä]])
| kuvat =
|uskonnot=[[šamanismi]], [[ortodoksisuus]]
| kuvien selite =
|kielet=[[tšuktšin kieli|tšuktši]], [[venäjän kieli|venäjä]]
| kokonaismäärä =15 000
| alue1 = {{Venäjä}}
| määrä1 = 15 767
| viite1 = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.perepis2002.ru/index.html?id=87 | Nimeke = Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.6.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| kielet = [[tšuktšin kieli|tšuktši]], [[venäjän kieli|venäjä]]
| uskonnot = [[šamanismi]], [[ortodoksisuus]]
| sukulaiskansat =
| huomautukset =
}}
'''Tšuktšit''' (monikko {{k-ru|чукчи|tšuktši}}; yksikkö {{k-ru|чукча|tšuktša}}) ovat [[Siperia|Koillis-Siperiassa]] [[Tšuktšien niemimaa|Tšuktšien niemimaalla]], pääasiassa [[Venäjä|Venäjän]] federaatioon kuuluvassa [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]], asuva [[alkuperäiskansa]]. Tšuktšeja asuu jonkinpieniä verranmääriä myös [[Korjakia|Korjakian autonomisessa piirikunnassa]] ja [[Sahan tasavalta|Sahan tasavallassa]]. Tšuktšit puhuvat [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalaiseen kielikuntaan]] kuuluvaa [[tšuktši]]n kieltä. Tosin puhujia on vähemmän (noin 11&nbsp;000) <ref>Jaakko Anhava: ''Maailman kielet ja kielikunnat'' (2. painos)</ref> kuin kansaan etnisesti kuuluvia, (noinjoita 15&nbsp;000,oli joistavuoden varsinaisilla2002 asuinalueillaväestönlaskennan noinmukaan 1415&nbsp;000)767. Tšuktšeja asuu myös muun muassa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa ja [[Moskova]]ssa).
 
==Historia==
Tšuktšien pääelinkeinona on ollut sisämaassa [[poronhoito]] ja rannikolla [[kalastus]]. Perimätiedon mukaan tšuktškien esi-isät olivat kiertäviä [[metsästys|metsästäjiä]]. [[1600-luku|1600-luvulla]] he harjoittivat vielä monia eri ammatteja, mutta [[1800-luku|1800-luvulla]] poronhoito ja merenpyynti itsenäistyivät erillisiksi ammateiksi.<ref>Tshuner Taksami: ''Venäjän pohjoiset kansat'' (kirjasta ''Arktiset sivilisaatiot'')</ref> Porotšuktšit kutsuivat itseään nimellä ''chauchu'' (”poroista rikas”), josta on vääntynyt kansan venäjänkielinen ''tšuktši''-nimi. Meritšuktšeja kutsuttiin nimellä ''anqallyt'' (”meri-ihmiset”).
===Esihistoria===
Tšukotkaa on asutettu todennäköisesti jo 7&nbsp;000 vuotta<ref name="The Red Book of The Peoples of Russian Empire">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eki.ee/books/redbook/chukchis.shtml | Nimeke = The Chuckhis | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Red Book of The Peoples of Russian Empire | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>, mutta [[korjakit|korjakkien]] ja tšuktšien esi-isät tulivat alueelle vähintään 3&nbsp;000 vuotta sitten. Heitä ennen aluetta asuttivat [[eskimot]]. [[Waldemar Jochelson]]in teorian mukaan tšuktšit ovat sitä väestöä, josta osa muutti [[Amerikka|Amerikan]] puolelle ja kehittyi myöhemmin [[intiaanit|intiaaneiksi]]. Tämän teorian mukaan yhteys Amerikkaan katkesi koska eskimot muuttivat alueen rannikoille vasta heidän jälkeensä. Tätä ei enää pidetä todennäköisenä, vaikka tšuktšit todennäköisesti sulauttivatkin osan intiaanien esi-isistä itseensä. Tšuktšit ottivat heistä monia kulttuurillisia vaikutteita, mikä selittää myös intiaanien ja tšuktšien kulttuurien yhtäläisyyksiä, vaikka kulttuurinvaihtoa Amerikan ja Tšukotkan välillä ei juuri tapahtunutkaan.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 40">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 40</ref>
 
===Venäjän vallan aika===
[[1920-luku|1920-luvun]] alussa [[Neuvostoliitto]] perusti 28 valtionomisteista yhteisesti hoidettua yritystä Tšukotkaan. Näiden toiminta perustui poronkasvatukseen sekä rannikkoalueilla merinisäkkäiden pyyntiin. Tšuktšit saivat opetuksensa valtion kouluissa: Nykyään lähes 100&nbsp;prosenttia tšukteista puhuu ja kirjoittaa venäjää. Enää osa saa elantonsa suoraan poronkasvatuksesta tai merinisäkkäiden metsästyksestä.
[[kuva:Choris, Tschuktschen.jpg|220px|thumb|vasen|Louis Chorisin piirros tšuktšeista vuodelta 1816.]]
Vuonna 1642 [[kasakat|kasakka]] nimeltä [[Ivan Yerastov]] saapui [[Alazeya]]joelle ja perusti vuonna 1649 [[Anadyr]]in linnoitetus asutuksen. Venäläiset valloittivat tšuktšien maat 1730-luvulle mennessä, mutta heidän ei onnistunut alistaa tšuktšeja. Vuonna 1778 venäläiset solmivat sopimuksen tšuktšien kanssa ja he luopuivat Anadyrin linnoituksesta ja verojen keräämisestä pakolla. Mikäli venäläiset olisivat yrittäneet saavuttaa tavoitteensa väkivalloin, suurin osa tšuktšeista olisi todennäköisesti ylittänyt [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] ja jäänyt Amerikan puolelle. Tšuktšien ja venäläisten välit paranivat pikku hiljaa ja lopulta heidän välillään alkoi syntyä kauppaakin. Tšuktšit määrättiin kiinittämään alueensa puihin suuria Venäjän vaakunoita, mutta tämän käskyn antajilla Pietarissa ei ollut tietoa siitä, että alueella ei juuri ollut puita. Tšuktšit saatiin lopulta tehokkaamman venäläisvallan alle lähinnä lahjomalla sekä myymällä heille [[vodka]]a ja 1800-luvun aikana tšuktšeista tuli tunnettuja heidän vodkariippuvuutensa takia.<ref name="The Red Book of The Peoples of Russian Empire" />
 
===Neuvostoliitto===
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen aiemmat valtio-omisteiset tilat yksityistettiin. Tämä oli erityisen vahingollista Tšukotkan kyläkeskeiselle talouselämälle; alue ei ole edelleenkään täysin toipunut äkillisestä muutoksesta. Monet maalaistšuktšit samoin kuin tšuktšikylissä asuvat venäläiset ovat viime vuosina eläneet pelkästään humanitäärisen avun turvin.
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] aika vaikutti tšuktšien elämään suuresti. Vuonna 1930 perustettiin Tšukotkan kansallinen alue. Tšuktšeja kannustettiin asettumaan aloilleen kiertelevän elämäntavan sijaan. 1950-luvulla Tšukotkassa otettiin käyttöön [[kolhoosi]]järjestelmä. Muutokset aiheuttivat jopa aseelista vastarintaa, mutta kapinaliikkeet kukistettiin [[KGB]]:n ja armeijan voimin. Tšukotkassa alkoivat toimia kansalliset kaivosyhtiöt ja esimerkiksi kaikesta Neuvostoliiton [[kulta|kullasta]] 40% kaivettiin Tšukotkasta. Valtaosa tuotoista päätyi muualle, kuin Tšukotkaan. 1950- ja 1960-luvuilla Tšukotkaan vaikuttivat Neuvostoliitossa tehdyt ydinkokeet, joista radioaktiivinen aine päätyi alueen ravintoketjuihin. Tästä syystä esimerkiksi [[mahasyöpä|maha-]] ja [[keuhkosyöpä]] ovat huomattavan yleisiä tšuktšien keskuudessa. Lisäksi ongelmina ovat alkoholismi ja suuri itsemurhien määrä. Kuitenkin viime aikoina on ollut näkyvissä myös tšuktšien uutta nousua kansana.<ref name="The Red Book of The Peoples of Russian Empire" />
 
==Kulttuuri==
Stereotyyppinen maalainen tšuktši on aiheena monissa venäläisissä [[vitsi|vitseissä]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Arvo Kirkmann| Nimeke = Finnic and Baltic nationalities as Ethnic targets in contemporary Russian jokes| Osoite = http://www.folklore.ee/~kriku/HUUMOR/Nlj_pribalts.pdf |Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Viron kirjallisuusmuseo| Viitattu =2. marraskuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref>
== Lähteet =Elinkeinot===
[[kuva:Chukchi family old.jpg|220px|thumb|oikea|Tšuktšiperhe valokuvassa 1900-luvun alulta.]]
{{Viitteet}}
Tšuktšit jakautuivat elinkeinojensa ka kulttuurinsakkin puolesta kahfteen eri ryhmään. Toiset paimensivat [[pooro]]ja ja toiset elivät rannikolla saaden ruokansa merestä. Ryhmät kauppasivat omia tuotteitaan toistensa välillä. Merestä elävät saattoivat myös vaihtaa elinkeinonsa poronhoitoon, mutta vielä sitä yleisempää oli että poronsa menettäneet paimentolaiset alkoivat metsästää merellä.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 40" /> Poronhoito oli näistä kahdesta elinkeinosta tärkeämpi, mutta se oli myös alkukantaisempi. Paimentolaiset seurasivat porojaan jalan ja porojen kesyyntymisaste oli vähäinen. Merestä elävät tšuktšit olivat riippuvaisia poron nahkojen kaupasta, mutta ennen porotalouden saapumista alueelle nahkoja oli metsästetty villeiltä [[Peura|peuroilta]] ja [[jääkarhu]]ilta.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 41">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 41</ref>
 
===Yhteiskunta===
Tšuktšeilla oli todennäköisesti alunperin klaanijärjestelmä, mutta se katosi sittemmin. Rannikon asukkaiden sosiaalinen yksikkö oli [[Umiakki|umiakin]] miehistö. Miehistön muodostivat miehet viidestä tai kuudesta keskenään sukua olevasta perheestä. Miehistön ei aina tarvinnut olla sukua keskenään, vaan siinä saattoivat toimia esimerkiksi naapurit. Poronkasvattajien keskuudessa saman lainen yksikkö muodostui leirin asukkaista, joiden tehtävänä oli ajaa porot yhteen. Muinoin tšuktšeilla oli [[orjuus|orjia]], jotka olivat ylleensä sotavankeja.<ref>Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 42</ref>
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = William W. Fitzhugh ja Aron Crowell | Nimeke = Crossroads of Continents | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Smithsonian Institution Press | Tunniste = ISBN 0-87474-442-3 | Kieli = {{en}} }}
 
{{===Viitteet}}===
{{viitteet}}
 
{{DEFAULTSORT:Tsuktsit}}
24 728

muokkausta