Ero sivun ”Tlingitit” versioiden välillä

 

==Kulttuuri==

===Yhteiskunta===

Tlingitit jakautuivat kuuteentoista itsenäiseen heimoon, jotka olivat nimeltään ''tongass'', ''sanya'', ''hehl'', ''stikine'', ''sumdum'', ''auke'', ''taku'', ''chilkat'', ''huna'', ''gonaho'', ''yakutat'', ''hanega'' eli ''henya'', ''kuiu'', ''kake'', ''hutsnuwu'' ja ''sitka''.<ref name="Virrankoski 1994, s. 349">Virrankoski 1994, s. 349</ref> Heimot jaettiin ennemminkin maantieteelisin kuin yhteiskunnallisin perustein<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60</ref>. Suvun ja klaanien jäsenyys periytyi äidin puolelta. Samaan tapaan periytyi kahden eksogaamisen veljestön jäsenyys. Kyläkunnan päälikkyys periytyi enolta.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> Klaanit olivat tlingit yhteisöjen tärkeimpiä osia. Ne jakautuivat korppiin ja susiin, jotka olivat tositensa vastakohtia. Nuo kaksi ryhmää esimerkiksi esittivät toisilleen eri rituaaleja. Jaolla korppiin ja susiin ei kuitenkaan ollut juuri muuta merkitystä. Klaani otti yleensä nimensä sen oletetusta synnyinpaikasta.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60" /> Tlingit-naisia pidettiin arvokkaina ja he saivat käyttää sananvaltaansa esimerkiksi taloudellisissa asioissa. Tlingitit olivat melko sotaisia ja he taistelivat esimerkiksi [[haidat|haidoja]] ja eskimoita vastaan, sekä myös toisiaan vastaan. Voitonmerkeiksi tlingitit ottivat alunperin vihollisensa pään, mutta myöhemmin yleistyi vain päänahkojen otto. Tlingiteillä oli orjia joita ostettiin [[tsimshianit|tsimshianeilta]] ja orjien saamiseksi tehtiin myös sotaretkiä. Sotaretket saattoivat ulottua Kanadan rannikon eteläosiin ja [[Washington (osavaltio)|Washingtoniinkin]] saakka. [[Puget Sound]]issa liikkui tlingitejä ryöstöretkillä vielä 1850-luvulla.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />

 

===Uskonto===

Tlingitien perinteinen usko oli shamanistinen. Jokaisessa klaanissa oli vähintään yksi shamaani, joka saattoi olla mies tai nainen miesten ollessa shamaaneina useammin. Shamaanien uskottiin saavan voimansa eri esineistä. Shamaanit pystyivät muun muassa muuttamaan säätä, ennustamaan tulevaisuutta ja tunnistamaan noidat.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 62">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 62</ref> Perinteiseen uskontoon kuului usko siihen, että lähes joka asialla oli henki tai sielu. Näiden henkien ja sielujen uskottiin olevan voimakkaampia kuin ihmiset ja siksi eri asioita käsitetäessä piti noudattaa erityisiä sääntöjä. Esimerkiksi metsästäjät lauloivat erityisiä lauluja saaliseläimilleen.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60" /> Vainajien uskottiin viettävän kuoleman jälkeen tuonnelassa saman laista elämää kuin maan päälläkin. Poikkeus olivat väkivaltaisesti kuolleet ihmiset ja soturit, jotka pääsivät taivaaseen. Taivaassa elämän uskottiin olevan valoisaa ja iloista. Noidat ja varkaat päätyivät puolestaan synkkään manalaan. Tlingitit uskoivat myös, että osa vainajista syntyi uudelleen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1830-luvulta lähtien tlingitit alkoivat kääntyä ortodoksiseen uskoon ja myöhemmin 1870-luvulla [[presbyteriaanit]] tekivät lähetystyötä heidän keskuudessaan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351" />