Ero sivun ”Tlingitit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: cs:Tlingitové |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Kansa
| nimi = Tlingitit
| lippu =
| lipun leveys =
| lipun selite =
| kuvat =
| kuvien selite =
| kokonaismäärä =
| alue1 = {{Yhdysvallat}}
| määrä1 = 10 000
| viite1 = <ref name="Ethnologue" />
| alue1 = {{Kanada}}
| määrä1 = 1 000
| viite1 = <ref name="Ethnologue" />
| kielet = [[tlingit]], [[englannin kieli|englanti]]
| uskonnot = [[ortodoksisuus]], muu kristillisyys ja perinteinen usko
| sukulaiskansat =
| huomautukset =
}}
'''Tlingitit''' ovat [[intiaanit|intiaani]]heimo [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[Alaska]]ssa ja [[Kanada]]n
[[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisessä Kolumbiassa]], selä [[Yukon]]issa. Tlingitien alkuperäinen kieli on [[tlingit]], joka muodostaa oman kielikuntansa. Kielellä on 1 430 puhujaa ja valtaosa tlingiteistä puhuu [[englannin kieli|englantia]]<ref name="Ethnologue">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=tli | Nimeke = Tlingit - A language of United States | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Ethnologue | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
==Historia==
Tlingitin kieli erottui yhteisistä juuristaan [[athabasca-kielet|athabasca-kielten]] kanssa ehkä noin 5 000 vuotta sitten.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 58">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 58</ref> Tlingitien perimätiedon mukaan he polveutuvat pienistä perhekunnista, jotka tulivat lautoilla jäätikön alaisia jokia pitkin. Varhainen muuttoaalto on siis saattanutm saapua sisämaastaja muuttajat sekoittuivat rannikon asukkaiden kanssa. Noin 300 vuotta sitten haidat muuttivat pohjoiseen päin syrjäyttäen osan tlingiteistä näiden eteläalueella. Samaan aikaan pohjoisen tlingitit levittäytyivät Alaskan pohjoisosiin. Tuolla alueella kanssakäyminen on jättänyt voimakkaita tlingitvaikutteita esimerkiksi [[eyak]]-heimoon.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59</ref> Ensimmäinen eurooppalainen tlingitien alueella oli [[Venäjä|venäläinen]] [[Aleksei Tshirikov]], merikauppias joka kävi alueella vuonna 1741. Tuolloin tlingitit tappoivat useita hänen miehistönsä jäseniä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350">Virrankoski 1994, s. 350</ref> Kanssakäyminen eurooppalaisten kanssa johti nousukauteen turkiskaupan myötä. Tlingitit saivat kaupan kautta esimerkiksi terästyökaluja.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59" />
[[kuva:Taku.jpg|220px|thumb|vasen|Taku-heimon tlingitpäälikkö Anotklosh kuvattuna vuonna 1913.]]
1790-luvulta eteenpäin tlingitit alkoivat saada amerikkalaisilta tuliaseita taisteluun venäläisiä vastaan<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />. Tlingitien alueet oli tutkittu perusteelisemmin venäläisen [[Grigori Shelikov]]in toimesta vuonna 1786. Varsinaisesti tlingitien alueen liitti Venäjään [[Aleksandr Baranov]] vuonna 1796. Alueen turvallisuutta valvottiin lähinnä muista intiaaniheimoista rekrytoiduilla asemiehillä.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 76</ref> Vuonna 1799 venäläinen kauppayhtiö perusti nykyisen [[Sitka]]n kaupungin alueelle linnakkeen. Tlingiteihin kuuluneet sitkat valloittivat ja polttivat linnakkeen vuonna 1802 päälikkönsä [[Katlian]]'in johtamina. Venäläiset valloittivat alueen takaisin vuonna 1804 kauppayhtiön asiainhoitaja Baranovin toimesta. Hän tulitti paikallisisa tlingit-kyliä laivatykein ja perusti [[Novo-Arhangelsk]]in linnakkeen.Seuraavana vuonna venäläisiä vastaan nousivat sitkojen ohella pohjoisempana asuvat yakutatit. Tlingitit saivat edeleen amerikkalaisilta tuliaseita ja pieniä tykkejäkin. Tlingitejä ei koskaan alistettu tehokkaasti venäläisvaltaan ja vielä vuonna 1855:n he uhkasivat silloista Alaskan pääkaupunkia Sitkaa. Sodankäynnin ohella tlingitit kävivät kauppaa eurooppalaisten kanssa ja he toimivat tämän lisäksi [[eskimot|eskimoiden]] ja intiaanien välisen kaupan välittäjinä.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1800-luvulla [[Hudson's Bay Company]] alkoi uhata tätä kaupaa ja tlingitit tekivät näitä vastaan sotaretkiä. Vuonna 1839 he karkoittivat kauppayhtiön miehet [[Deasejärvi|Deasejärvelle]] yhtiön Brittiläisen Kolumbian luoteisosaan perustetusta tukikohdasta. Vuonna 1850 chilkatit tuhosivat toisen [[Pellyjoki|Pellyjoen]] suulle rakennetun [[Fort Selkirk]]-nimisen tukikohdan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351">Virrankoski 1994, s. 351</ref>
Amerikkalaiset ostivat Alaskan vuonna 1867. Osa tlingiteistä ei suhtautunut tähän suopeasti ja stikinet sekä kaket kävivät sotaa amerikkalaisia vastaan. Vuonna 1869 amerikkalainen tykkivene tuhosi heidän kylänsä. Levottomuudet jatkuivat ja päättyivät vasta vuonna 1878, kun viranomaiset kutsuivat sotalaivat Sitkan edustalle. Vuonna 1912 tlingitit perustivat [[Alaska Native Brotherhood]]-nimisen järjestön, jonka tarkoituksena oli ajaa intiaanien asiaa. Se oli varhaisimpia tähän tarkoitukseen perustettuja järjestöjä. Etenkin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen järjestön on onnistunut kohentamaan Alaskan intiaanien asemaa. Vuonna 1970 tlingitejä oli noin 10 000.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351" />
==Kulttuuri==
[[kuva:Ketchican totem pole 2 stub.jpg|220px|thumb|oikea|Tlingitien toteemipaalu. Toteemien rakentaminen omaksuttiin haidoilta ja tsimshianeilta 1800-luvulla.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />
]]
===Yhteiskunta===
Tlingitit jakautuivat kuuteentoista itsenäiseen heimoon, jotka olivat nimeltään ''tongass'', ''sanya'', ''hehl'', ''stikine'', ''sumdum'', ''auke'', ''taku'', ''chilkat'', ''huna'', ''gonaho'', ''yakutat'', ''hanega'' eli ''henya'', ''kuiu'', ''kake'', ''hutsnuwu'' ja ''sitka''.<ref name="Virrankoski 1994, s. 349">Virrankoski 1994, s. 349</ref> Heimot jaettiin ennemminkin maantieteelisin kuin yhteiskunnallisin perustein<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60</ref>. Suvun ja klaanien jäsenyys periytyi äidin puolelta. Samaan tapaan periytyi kahden eksogaamisen veljestön jäsenyys. Kyläkunnan päälikkyys periytyi enolta.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> Klaanit olivat tlingit yhteisöjen tärkeimpiä osia. Ne jakautuivat korppiin ja susiin, jotka olivat tositensa vastakohtia. Nuo kaksi ryhmää esimerkiksi esittivät toisilleen eri rituaaleja. Jaolla korppiin ja susiin ei kuitenkaan ollut juuri muuta merkitystä. Klaani otti yleensä nimensä sen oletetusta synnyinpaikasta.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60" /> Tlingit-naisia pidettiin arvokkaina ja he saivat käyttää sananvaltaansa esimerkiksi taloudellisissa asioissa. Tlingitit olivat melko sotaisia ja he taistelivat esimerkiksi [[haidat|haidoja]] ja eskimoita vastaan, sekä myös toisiaan vastaan. Voitonmerkeiksi tlingitit ottivat alunperin vihollisensa pään, mutta myöhemmin yleistyi vain päänahkojen otto. Tlingiteillä oli orjia joita ostettiin [[tsimshianit|tsimshianeilta]] ja orjien saamiseksi tehtiin myös sotaretkiä. Sotaretket saattoivat ulottua Kanadan rannikon eteläosiin ja [[Washington (osavaltio)|Washingtoniinkin]] saakka. [[Puget Sound]]issa liikkui tlingitejä ryöstöretkillä vielä 1850-luvulla.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />
===Elinkeinot===
Perinteisesti tlingitit saivat elantonsa kalastuksella ja merieläinten pyynnillä<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 58" />. Maaeläimiä metsästettiin lähinnä ansojen avulla. [[Vuorivuohi|Vuorivuohet]] olivat suuressa arvossa niiden rasvan, lihan ja sarvien takia. Sarvia käytettiin muunmuassa kahvoissa ja lusikoissa. Tlingitit metsästivät myös karhuja, joita ennen tuliaseita tapettiin keihäillä. Maata tärkeämpi ruuan lähde oli kuitenkin meri. Tlingitien alueelle nousi viisi eri [[lohi]]lajia, joita saatettiin pyytää helposti niiden noustessa kutemaan. Lohenpyynti taantui kun kaloja alettiin purkittamaan 1800-luvun lopussa. Lohen ohella kalastettiin [[silli]]ä ja [[Kuorekalat|kuoretta]]. [[Ruijanpallas|Ruijanpallasta]] kalastettiin tätä tarkoitusta varten erityisesti tehtyjen koukkujen avulla. Kalojen lisäksi ryösteltiin merilintujen pesiä. Linnuista saatiin myös sulkia, joita käytettiin koristeina.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 59" /> Pohjoiset tlingitit saivat [[Copperjoki|Copperjoen]] varrelta puhdasta [[kupari]]a, josta tehtiin koruja ja veitsiä. Tlingiteillä oli käytössä myös koristeltuja kuparikilpiä, muitta niitä tehtiin eurooppalaisilta saadusta kuparista.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" />
===Uskonto===
Tlingitien perinteinen usko oli shamanistinen. Jokaisessa klaanissa oli vähintään yksi shamaani, joka saattoi olla mies tai nainen miesten ollessa shamaaneina useammin. Shamaanien uskottiin saavan voimansa eri esineistä. Shamaanit pystyivät muun muassa muuttamaan säätä, ennustamaan tulevaisuutta ja tunnistamaan noidat.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 62">Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 62</ref> Perinteiseen uskontoon kuului usko siihen, että lähes joka asialla oli henki tai sielu. Näiden henkien ja sielujen uskottiin olevan voimakkaampia kuin ihmiset ja siksi eri asioita käsitetäessä piti noudattaa erityisiä sääntöjä. Esimerkiksi metsästäjät lauloivat erityisiä lauluja saaliseläimilleen.<ref name="Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 60" /> Vainajien uskottiin viettävän kuoleman jälkeen tuonnelassa saman laista elämää kuin maan päälläkin. Poikkeus olivat väkivaltaisesti kuolleet ihmiset ja soturit, jotka pääsivät taivaaseen. Taivaassa elämän uskottiin olevan valoisaa ja iloista. Noidat ja varkaat päätyivät puolestaan synkkään manalaan. Tlingitit uskoivat myös, että osa vainajista syntyi uudelleen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 350" /> 1830-luvulta lähtien tlingitit alkoivat kääntyä ortodoksiseen uskoon ja myöhemmin 1870-luvulla [[presbyteriaanit]] tekivät lähetystyötä heidän keskuudessaan.<ref name="Virrankoski 1994, s. 351" />
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = William W. Fitzhugh ja Aron Crowell | Nimeke = Crossroads of Continents | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Smithsonian Institution Press | Tunniste = ISBN 0-87474-442-3 | Kieli = {{en}} }}</ref>
*{{Kirjaviite | Tekijä = Virrankoski, Pentti | Nimeke = Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit | Vuosi = 1994 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-717-788-7 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{tynkä/Kulttuuri}}
[[Luokka:Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat]]
[[Luokka:Kanadan etniset ryhmät]]
[[Luokka:Yhdysvaltain alkuperäiskansat]]
[[ca:Tlingit]]
[[cs:Tlingitové]]
|