Ero sivun ”Resonanssi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
[[Klassinen mekaniikka|Mekaanisesta]] resonanssista on usein haittaa. [[Kone]]en osa saattaa hajota joutuessaan resonanssiin, ja jopa suuria [[Silta|siltoja]] on murtunut [[Tuuli|tuulen]] aiheuttaman resonanssin vaikutuksesta. [[Sähkö]]istä resonanssia hyödynnetään [[värähtelypiiri]]ssä, jota käytetään yleisesti [[Elektroniikka|elektronisissa]] laitteissa, kuten [[televisio]]ssa ja [[radio]]ssa. [[Akustiikka|Akustista]] resonanssia puolestaan tarvitaan [[ääni|äänen]] tuottamiseen [[soitin|soittimissa]], ihmisen äänielimissä ja vaikkapa [[Äänirauta|ääniraudassa]].
Resonanssia on viime aikoina opittu hyödyntämään mm. metalliteollisuudessa. Kuumennettaessa suuria kappaleita, ne pystytään saattamaan yhtäjaksoiseen värähtelyyn kuumentamisessa ionisoituvien elektronihiukkasten kanssa. Näin vähennetään lämpenemisen aiheuttamaa vääntymistä ja joissain tapauksissa se pystytään kokonaan estämään. Suunnitteilla on lukuisia mekaanisia laitteita ilmiön helpottamiseksi. Myös hallittavuudessa on tehty lukuisia läpimurtoja viimeisen vuoden aikana.
Alunperin idean ilmiön hyödyntämisestä toi esille John Hewlett 1980-luvun lopulla, kun hän havaitsi, että lyömällä tietyin väliajoin lekalla kuumennettavaan kappaleeseen, sai vähennettyä merkittävästi sen taipumista.
Resonanssi-[[ilmiö]]illä on suuri merkitys [[materiaali]]tutkimuksessa. Mittaamalla [[aine]]en osasten resonanssitaajuuksia – eli niiden [[spektri]] – voidaan saada yksityiskohtaista tietoa aineen rakenteesta. Esimerkkejä ovat ydinmagneettinen resonanssi ([[NMR]]), elektroni-spin resonanssi (ESR) ja ytimen gammaresonanssi (NGR) eli [[Mössbauerin ilmiö]], joita kaikkia hyödynnetään [[spektroskopia]]ssa.
| |||