Ero sivun ”Dyyni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 73:
| Välihiekka || Välihiekka on pensaiden, kivien tms. välissä olevaa kumpuileva hiekkaa, joka muodostaa pieniä dyynejä. Nämä välihiekkadyynit ovat jopa 0,5–3 m korkeita ja l–15 m pitkiä.
|-
|Puolikuudyynit eli barkaanit || Barkaanit ovat ylhäältä katsoen puolikuun muotoisia dyynejä. Näitä hevosenkenkämäisiä dyynejä on yleisimmin hiekattomalla alustalla, joten ne syntyvät vähähiekkaisilla alueilla. Puolikuun sarvet osoittavat myötätuuleen. Ne syntyvät tuulen puhaltaessa aina samasta ympyrän neljänneksestä, esimerkiksi pohjoisen ja idän välistä. Tuulenpuoleinen puolikuun ulkolaita on loiva, suojanpuoli jyrkkä, yleensä 32 asteen kulmassa<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref>. Barkaanit ovat melko pieniä, 1,5–3 m korkeita<ref name="Swift_sahara_Life_1982_80">Swift 1982, s 80</ref>. Suuri barkaani on jopa 3 km leveä. Barkaanit liikkuvat 10–20 metriä vuodessa, jopa 50 m/v<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref>.
|-
|Barkanoidiharjanne || Barkanoidiharjanne on kuin monta yhteen hitsattua barkaania. Se on kiemurteleva dyyni, barkaanin ja poikittaisdyynin välimuoto. Barkanoidiharjanne on vaihtelevan paksuinen ja korkuinen. Barkanoidiharjanteen syntyalueella on hiekkaa runsaammin kuin barkaanialueilla, tuuli puhaltaa (lähes aina suunnilleen) samasta suunnasta.
Rivi 81:
| Reverssidyyni || Kiemurteleva reverssidyyni syntyy, kun tuuli puhaltaa vuorotellen kahdesta vastakkaisesta suunnasta. Reverssidyyni on mutkitteleva, tuulen tulosuuntaa vasten poikittainen.
|-
| Käärmemäinen dyyni ''Seif''<ref name="Haggett_Hakanen_1998_89"/> || Seif-dyyni näyttää ilmakuvassa aaltoviivalta tai suoralta. Pitkittäinen ''Seif'' syntyy pienten puolikuudyynien yhdistyessä kun tuuli puhaltaa melkein ensin muodostuneiden barkaanien pituusakselin suunnassa. Ensin syntyy barkanoidiharjanne. Hiekaton alusta näkyy dyynien välissä. Seifin harja veitsenterävä<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref> mistä tulee sen nimi, ''seif'' on arabiaksi miekka. Seif-dyyni saattaa pysyä paikallaan tai kasvaa nopeasti pituussuntaan myötätuuleen<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref>. Tuulen suunnan muutos voi muuttaa seifin rakenneosat barkaanit verkkomaiseksi kuvioksi, jossa on hiekattomia alueita hiekan keskellä.
|-
| Aklé || Hiekka-aavikon, ''ergin'' suuri hiekka-aalto, joita on satojen metrien välein, näyttävän kalansuomuilta ylhäältä katsoen<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref>.
|-
|Pitkittäisdyynit, ''draa'' || Pitkittäiset, yleensä suuret ''draa''-dyynit ovat Saharalle tyypillisiä.
Ne syntyvät kaksisuuntaisten tuulten alueilla, kun tuuli puhaltaa säännöllisesti lähellä toisiaan olevista kahdesta suunnasta, esimerkiksi idästä ja kaakosta. Dyynin hajanteen suuntaisesti pyörii luultavasti korkkiruuvimaisesti tuulenpyörre, kummalla puolella, se riippuu tuulen tulosuunnasta.
Draan synty vaatii runsaasti melko hienoa hiekkaa. Draat ovat useimmin metrien-kilometrien pituisia dyynejä tai dyyniketjuja, jopa 100 m korkeita. Suuret draat ovat joskus yli 160, jopa 300 km pitkiä, jopa 300 [[metri|m]] korkeita<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82">Swift 1982, s 82</ref> ja jopa 3 [[kilometri|km]] leveitä. Draat voivat kiemurrella hiukan mutta ovat monesti suoria. Draa-dyynejä esiintyy useimmin 0,5–5 km:n välein ketjuissa. Draat liikkuvat 2–5 cm/vuosi. Draat voivat yhdistyä Y-dyyneiksi.▼
▲Draan synty vaatii runsaasti melko hienoa hiekkaa. Draat ovat useimmin metrien-kilometrien pituisia dyynejä tai dyyniketjuja, jopa 100 m korkeita. Suuret draat ovat joskus yli 160, jopa 300 km pitkiä, jopa 300 [[metri|m]] korkeita ja jopa 3 [[kilometri|km]] leveitä. Draat voivat kiemurrella hiukan mutta ovat monesti suoria. Draa-dyynejä esiintyy useimmin 0,5–5 km:n välein ketjuissa. Draat liikkuvat 2–5 cm/vuosi. Draat voivat yhdistyä Y-dyyneiksi.
Valtavien draa-dyynien välillä voi olla pitkiä hiekattomia käytäviä, esimerkiksi Algerian [[Itäinen iso erg|Itäisen ison ergin]] [[Gassil Touil]]. Kuivilla alueilla olevien pitkittäisdyynien harjalla on yleisesti pienempiä dyynejä, ja silloin pitkittäisdyyni näyttää mutkikkaalta. Hieman kosteammilla puolikuivilla alueilla kasvillisuus sitoo pitkittäisdyynit yksinkertaisin muotoihin, joissa dyynin päällä ei ole toisia dyynejä.
|-
|Tähtidyynit<ref name="Haggett_Hakanen_1998_89"/>, ''Rhourd''|| Rhourd-dyynit ovat valtavan suuria, monesti ylhäältä katsoen epäsäännöllistä pyramidia tai tähteä muistuttavia hiekkavuoria<ref name="Swift_sahara_Life_1982_82_84">Swift 1982, s 82, s 84</ref>. Ne pysyvät pitkään paikoillaan, koska ovat eräänlaisia hiekan kasautumiskeskuksia.
Rhourdit ovat valtavia, 300 m jopa 500 m korkeita. Nämä valtavat dyynit syntyvät pitkittäisdyynien kohdatessa. Rhourdit voivat olla Y:n, X:n tai 6–10-sakaraisen tähden muotoisia. Rhourdin tähden sakarat haarautuvat. Mutkikas tähtidyyni ei ole kovin symmetrinen. Yhdistetyssä tähtidyynissä on iso tähtidyyni keskuksena, pieniä yhdessä rinnan. Mutkikas muoto syntyy tähtidyyniin, kun tuulet puhaltavat vaihdellen monista suunnista.
|-
Rivi 115 ⟶ 114:
== Kirjallisuutta ==
*Teos: Sahara; Tekijä: Swift, Jeremy ja time-Life-kirjojen toimittajat; Sarja:
==Aiheesta muualla==
| |||