Ero sivun ”Pesah” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:The Jews Passover.png|thumb|Juutalainen pääsiäinen. Faksimile: Miniatyyri 15. vuosisadan messukirjasta joka on kuvitettu Van Eyckin koulukunnan mukaisesti. Bibl. de l'Arsenal, Th. lat., no 199.]]
'''Pesah''' tai '''pesach''' ({{k-he|פסח}}) on [[juutalaiset juhlapäivät|juutalainen juhla]],
Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee "kulkea ohi". Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi.
Pesahin vieton keskeinen osa on ''[[seder]]''-illallinen. Israelissa ''seder'' järjestetään vain pesahin ensimmäisenä iltana, muualla maailmassa kahtena iltana. Pesahin aikana tulee [[Toora]]n mukaan syödä litteätä happamatonta [[matsa]]-leipää, jota ei ole kohotettu. Tämä johtuu siitä, että kun israelilaiset lähtivät kiireessä Egyptistä, heillä ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoitaan.▼
== Seder pesah ==
[[juutalainen kalenteri|Juutalaisen kalenterin]] nisan-kuun 14. päivän iltaan mennessä on juutalainen koti puhdistettava kaikista jauhotuotteista, koska niissä saattaisi olla hapatetta (''hamets''). Leipä, leivonnaiset, pastatuotteet, jauhot ja leivänmurut on hävitettävä tai annettava ei-juutalaisille. Keittiö puhdistetaan perusteellisesti ja pesahin ajaksi otetaan usein käyttöön vain tätä juhlaa varten tarkoitettu astiasto.▼
▲Pesahin vieton keskeinen osa on ''[[seder]]''-illallinen. Israelissa ''seder'' järjestetään vain pesahin ensimmäisenä iltana, muualla maailmassa kahtena iltana. Pesahin aikana tulee [[Toora]]n käskyn mukaan syödä
▲Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee "kulkea ohi". Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Vitsauksessa Jumala surmasi kaikki egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, Jumala kulki sen ohi esikoisia tappamatta.
== Kosher le'pesah ==
▲[[juutalainen kalenteri|Juutalaisen kalenterin]] nisan-kuun 14. päivän iltaan mennessä on juutalainen koti puhdistettava kaikista jauhotuotteista, koska niissä saattaisi olla hapatetta (''hamets''). Leipä, leivonnaiset, pastatuotteet, jauhot ja leivänmurut on hävitettävä tai
Keittiö puhdistetaan perusteellisesti. Ruokailu- ja keittovälineet, joita käytetään ympäri vuoden, täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee ''kosher'' eli kelvollinen. Ruoka-aineet eivät voi imeytyä lasiin, joten lasiastiat vain pestään. Sen sijaan keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuudesta johtuen ja ne on korvattava uusilla tai laitettava erityiseen säilöön pesahin ajaksi. Monissa juutalaisissa kodeissa onkin erityinen vain pesahin ajan käyttöön tarkoitettu astiasto.
Tavallisten jauhojen ja veden sekoittamisesta pidättäydytään täysin, ettei vahingossakaan syntyisi hapatetta. Leipomiseen käytetään vain matsa-jauhoa, jota tehdään jauheituista matsa-leivistä.
Pesah-viikon aikana kaupoista ei osteta tavallisia valmistuotteita eikä säilykkeitä, koska ne saattavat sisältää ''hametsia''. Kosher-kaupoista ja -välittäjiltä saa erityisiä tarkastettuja kosher le'pesah-tuotteita. Esim. viini, joka on kosher le'pesah tuotetaan erityisellä tilalla, jonka tuotantolaitteet ovat ympäri vuoden kosher le'pesah. Laitteiden monimutkaisuuden takia niiden pesah-puhdistus olisi mahdotonta, joten näissä viinivalmistamoissa henkilökunnan ruokailu tapahtuu erillisessä rakennuksessa. Itse valmistamossa ei saa nauttia ruokia lainkaan, koska ''hametsia'' (esim. leivänmuruja) saattaisi joutua vahingossa viinintuotantosysteemiin ja se ei enää olisi kosher le'pesah.
== Pyhiinvaellusjuhla ==
Pesah on [[šavuot]]in ja [[sukkot]]in ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, ''šaloš regalim''. Termin alkuperä on [[heprea]]n sana ''regel'', joka tarkoittaa jalkaa. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaa [[Jerusalemin temppeli]]in erityisiä juhlamenoja varten.
| |||