Ero sivun ”Hevosen askellaji” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 62.216.100.195 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KorvusKoraks tekemään versioon. |
p Lisätty lähteitä; campolino ja brasilianpaso harvinaisia joten poistettu |
||
Rivi 52:
Erikoisaskellajeja hyödyntävään ''askellajiratsastukseen'' käytetään yleensä hevosrotuja (''askellajirodut'') ja -yksilöitä (''askellajihevoset''), joilla on muun muassa rakenteensa ansiosta niihin selvä luontainen taipumus, mutta niitä voi myös opettaa hevoselle koulutuksen ja erikois[[hevosenkenkä|kengityksen]] avulla.
Askellajirotuja ovat islanninhevosen lisäksi muiden muassa pohjoisamerikkalaiset [[tennesseenwalker]], [[missourinfoxtrotter]] ja [[amerikanratsuhevonen]] sekä eteläamerikkalaiset [[paso fino]]
===Passi===
Rivi 67:
Töltti on askellaji, jota usein sanotaan [[islanninhevonen|islanninhevoselle]] ainutlaatuiseksi. Samaa askellajia kuitenkin tavataan myös esimerkiksi [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] kehitetyillä askellajiroduilla. Näiden rotujen vastaavia askellajeja kutsutaan muilla nimillä, esimerkiksi ''rack''iksi ja ''single-footing''iksi.
Kun ravissa hevosen ristikkäiset jalat liikkuvat yhtä aikaa eteen ja passissa vastaavasti samanpuoleiset jalat, puhdas töltti asettuu juuri näiden kahden liikkumistavan puoliväliin: siinä on sekä ristikkäinen (diagonaalinen) että samanpuoleinen (lateraalinen) vaihe. Töltti on nelitahtista ja jalkojen poljentajärjestys on sama kuin käynnissä<ref name="sihy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.islanninhevonen.net/islanninhevosyhdistys/islanninhevonen/ | Nimeke = Islanninhevonen | Tekijä = Viitanen, Johanna | Julkaisu = Suomen Islanninhevosyhdistys ry | Ajankohta = 12.6.2009 | Viitattu = 4.12.2010 }}</ref>, mutta nopeus voi vaihdella hitaasta töltistä aina laukan nopeuteen.
Töltti on varsinkin raviin verrattuna ratsastajalle erittäin tasaista. Islantilaiset ratsastajat havainnollistavatkin joskus töltin tasaisuutta ratsastamalla laukan vauhtia mutta läikyttämättä pitelemäänsä juomaa. Moni islanninhevonen on niin pitkälti tölttihevonen, että se vapaanakin liikkuu ravin sijaan töltissä ja sitä on vaikea saada lainkaan ravaamaan. Etenkin ratsastettuna töltti kuitenkin muuttuu helposti erilaisista syistä puhtaasta askellajista joko ravi- tai passitahtiseen suuntaan.
| |||