Ero sivun ”Suur-Pirkkala” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Pirkkala1636-1895.gif|thumb|200px|[[Pirkkala]]n pitäjä 1636–1895. Vaaleanpunaisella vuonna 1895 eronnut [[Ylöjärvi]]. Vuonna 1921 syntyivät [[Pohjois-Pirkkala]] (sinisellä) ja [[Etelä-Pirkkala]] (punaisella). Violetilla on merkitty jakamaton [[Messukylä]]n ja Pirkkalan kylien [[Jakokunta (Suomen historia)|jakokunta]]. Messukylä erosi Pirkkalasta 1636, mutta raja pitäjien välillä käytiin vasta [[Isojako|isojaon]] yhteydessä 1758, jolloin alueen sai Messukylä.]]

[[Tiedosto:Suur-Pirkkala2gif.gif|200px|thumb|right|Suur-Pirkkalan sijoittuminen Suomen kartalla.]]

Pirkkalan ensimmäisen kirkkorakennuksen rakennusaikaa tai -paikkaa ei tunneta. Ajankohdaksi esitetään kuitenkin 1200-luvun puolta väliä tai loppupuolta.<ref>Horsma-aho, s. 126 (Seppo Suvanto: 1200-luvun puoliväli, Juhani Saarenheimo: 1200-luvun loppupuoli)</ref> Perimätiedon mukaan Pirkkalassa on ollut kirkko 1200- ja 1300-luvun vaihteessa. Yleinen harhakäsitys on, että kirkko olisi sijainnut ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalla, mutta tämä on kahdesta syystä epätodennäköistä: Alueen tärkein asutuskeskus oli [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] toisella puolella [[Nokianvirta|Nokianvirran]] rannalla ja Vanhan kirkon paikan ympäristö oli 1200-luvulla rämeistä ja tulvien vaivaamaa. Kuitenkin järven pohjoispuolen vanhimmat tunnetut kirkkorakennuksen jäänteet (Nokian kartanon mailla olevan kappelin paikalla) ajoitetaan vasta 1400-luvun loppupuolelle.<ref>Horsma-aho, s. 126-27 </ref>

Ns. Pirkkalan vanhan kirkon paikalle on rakennettu kirkko luultavasti 1540-luvulla, sillä seuraavassa kirkossa käytetyssä kellossa oli vuosiluku 1543. Todennäköisesti tätäkin ennen paikalla on ollut puukirkko. Ainoa mitä kirkon ulkomuodosta varmasti tiedetään on se, että siinä oli torni. 1540-luvulla rakennettu kirkko paloi perimätiedon mukaan vuonna 1645 ja uusi rakennettiin samalle paikalle 1647. Kuitenkin vielä 1700-luvulla paikkaa pidettiin kirkolle sopimattomana, kun pohdittiin uuden kirkon rakentamista.<ref>Horsma-aho, ss. 126-127 </ref> [[Nokian kirkko|Uusi kirkko]] rakennettiin vuosina 1829–1838 Pyhäjärven pohjoispuolelle Viikinmäelle ja vanha, huonokuntoinen kirkko purettiin 1858. Pirkkalan pappila jäi kuitenkin järven eteläpuolelle, vanhan kirkon läheisyyteen. Seurakunnan jakautuessa viimeisen kerran 1921, [[Pirkkalan vanha kirkko|uusi kirkko]] rakennettiin Pirkkalan vanhan kirkon paikalle.<ref>Horsma-aho, ss. 129-130 </ref>

Alkuperäinen Pirkkalan [[emäseurakunta]] palveli laajaa aluetta, sillä se oli [[Satakunta|Satakunnan]] itäisin seurakunta, ja rajoittui siksi etelässä ja idässä [[Häme]]eseen, sekä pohjoisessa asumattomaan [[Pohjanperä]]n erämaahan. Laaja seurakunta kuitenkin hajosi pian, kun alueen muut merkittävät (Pirkkalan lisäksi) asutuskeskukset saivat omat kirkkonsa ([[Vesilahti–LempääläVesilahti]]–[[Lempäälä]] 1346, [[Kangasala]] 1366, [[Ruovesi]] 1571 ja [[Messukylä]] 1636) Jäljelle jäänyt Pirkkalan pitäjä oli vieläkin laaja-alainen (joskus käytetään nimeä '''Vanha Pirkkala''' erotuksena nykyisestä ”Tynkä-Pirkkalasta”). Siitä erotettiin vuonna 1895 [[Ylöjärvi]], jonka jälkeen vuonna 1921 kunta jaettiin [[Etelä-Pirkkala|Etelä-]] ja [[Pohjois-Pirkkala]]an (nykyiset Pirkkala ja [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]).<ref>Horsma-aho, s. 49</ref>

[[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] Ylä-Satakuntaan nouseva vesireitti haarautuu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] niskassa kolmeen suuntaan: etelässä Vesilahti-Lempäälä ja Häme, idässä Kangasala ja sen erämaa-alueet sekä pohjoisessa [[Näsijärvi|Näsijärven]] erämaa-alueet. Hypoteesien mukaan alueelle tarvittiin kauppapaikka, kun [[viikinkien idäntie]] sulkeutui 1000-luvulla ja kaupankäynti vilkastui Ylä-Satakunnassa.<ref name="Saarenheimo, 1974, ss. 14-16"> Saarenheimo, 1974, ss. 14-16</ref> Tämän kauppapaikan oletetaan syntyneen Suur-Pirkkalan alueelle, mutta sen sijaintia ei varmasti tunneta, vaikka Voionmaa ja Jalmari Jaakkola sijoittavat sen Pirkkalan vanhan kirkon välittömässä läheisyydessä olevaan Pirkkalankylään.<ref name="Saarenheimo, 1974, ss. 14-16"/> Muina vaihtoehtoina on esitetty [[Tohloppi (järvi)|Tohlopin]] rantaa tai [[Tammerkoski|Tammerkoskea]] (joko kosken itä- tai länsiranta), jonne Pirkkalan muutenkin runsas saksalais- ja skandinaavisperäinen paikan- ja talonnimistö voimakkaasti keskittyy.<ref>Saarenheimo, 1974, s. 19</ref> Varmasti kauppapaikan sijainti tunnetaan 1300-luvun puolessa välissä, jolloin se siirtyi Tohlopin rannalle.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref>

Hiisinimet Pirkkalankylän välittömässä läheisyydessä osoittavat joka tapauksessa alueella olleen muinaisen palvontapaikan, jonka myös perimätieto vahvistaa. (Hiidenmäki, Hiidenlähde, Hiidenmaa, Hiidenlaidun ja ikivanha Hiidentie, lisäksi Tursiannotko, Pyhäjärvi ja Pyhäjoki) Ja koska tällaiset pitäjien yhteiset palvontapaikat, eli hiidet, toimivat kauppapaikkoina esihistoriallisella ajalla, voidaan Pirkkalankylää pitää mahdollisena kauppapaikkana.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref> Myös tapa rakentaa kirkko vanhalla pakanalliselle palvontapaikalle mahdollistaa ensimmäisen kirkon sijainnin Pirkkalankylässä, vaikka asutuksen painopiste olikin järven pohjoispuolella.<ref> Saarenheimo, 1974, s. 17</ref>

Nimen Pirkkala tai Birkala alkuperä on ongelmallinen. Asiasta on esitetty erilaisia teorioita: Jalmari Jaakkola esitti vuonna 1923 teoksessaan ''Pirkkalaisliikkeen synty'', että Pirkkalan nimi tulisi pohjoiseen levinneestä länsieurooppalaisesta kaupankäyntijärjestelmästä (''bjärköarätt'', Bjärkön oikeus), jossa erikoisasemassa olleet kauppapaikat tunnettiin Pohjois-Euroopassa [[birka|birkoina]] tai samantapaisilla nimillä.<ref>Jalmari Jaakkola: ''Pirkkalaisliikkeen synty''. Turku 1923.</ref> Lappalaisia Pohjois-Ruotsissa verottaneet [[pirkkamiehet]] eli pirkkalaiset olivat Jaakkolan käsityksen mukaan lähtöisin Pirkkalan pitäjästä: hän otaksui että verottajat nimettiin lähtöalueensa mukaan. Myöhemmässä vaiheessa pirkkalalaislähtöisiä verottajia olisi tämän teorian mukaan asettunut Perämeren alueen jokilaaksoihin pysyvästi asumaan. <ref>Jaakkola, Jalmari: ''Suomen varhaishistoria''. Helsinki 1935</ref>

Toisen teorian mukaan sekä pirkkamiehet että Pirkkala saivat toisistaan riippumatta nimensä suoraan birk-sanasta. [[Jouko Vahtola]] puolestaan katsoo, että pirkkamiesten ja Pirkkalan nimillä ei ole etymologista yhteyttä. Hänen mukaansa pirkkamiesten nimeen sisältyy "erioikeutta" tarkoittava sana. Pirkkamiehet olivat ryhmä, joka oli saanut 1200-luvun lopulla privilegion lappalaisten verottamiseen ja kaupankäyntiin Lapissa.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaakson asutuksen synty.'' Rovaniemi 1980</ref>. Vahtolan mukaan Peräpohjolan ja Norrbottenin pirkkamiehillä ei ole mitään erityistä yhteyttä muinaiseen Suur-Pirkkalaan, vaikka Pirkkalankin väki harjoitti eränkäyntiä kaukana kotoa.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaakson asutuksen synty''. Rovaniemi 1980.</ref> Pirkkalan nimestä Vahtola taas esittää, että se tulisi henkilönimestä ''Pirkka''. Pirkka taas tulisi alasaksan nimistä ''Birck'' tai ''Bircke''. Horsma-ahon mukaan tätä teoriaa eivät kuitenkaan tue Pirkkalan asutus- tai henkilönimet. Myös Seppo Suvanto pitää Birck-teoriaa kaukaa haettuna. Hän pitää teoriaa birk- tai bjärk-termistä oikeana. Tätä teoriaa eivät kielentutkijatkaan ole kumonneet. Suoraan ruotsalaisesta Birkan kaupungista Pirkkalan nimi ei kuitenkaan ole voinut tulla, sillä Birka menetti merkityksensä jo 900-luvulla.<ref>Horsma-aho, s. 48 </ref>

Kaukovallan mukaan Pirkkalan nimi tulee pirkasta (pykäläpuu, jota käytettiin oikeusuhteiden selvittämiseen tai esimerkiksi velkakirjana).<ref> Saarenheimo, 1974, s. 16</ref>