Ero sivun ”Peyton Place (televisiosarja)” versioiden välillä

Kriitikon mukaan sarja oli tehty keskivertokatsojalle, joka tarjoaa keskiverron molemmin puolin olevalle katsojakunnalle mahdollisuuden poliittiseen tiedostamiseen. Sarja tarjoaa keskiluokkaiselle katsojakunnalle monia tunnusmerkkejä samastumisen mahdollistamiseksi. Sen henkilöt edustavat psykologisesti tiettyä ideaalia, jonka rikkominen aiheuttaisi hahmoihin sattumanvaraisuutta ja siten sekoittaisi selkeän tarinan. Tarinan juoni ei kuitenkaan ole tavanomainen alku-loppu-rakenteen mukainen vaan päättymätön prosessi. Vuorosanat ovat kliseemäisiä ja niiden tarkoituksena on vahvistaa kuvan tarjoamaan viestiä, mieluiten sloganimaisessa muodossa. Sarja vie katsojan pois omasta olohuoneesta sellaiseen todellisuuteen, jonka hän voi tunnistaa tavoiteltavaksi todellisuudeksi.<ref>Reijo Lehtonen, Peyton Place jatkuu, Filmihullu 4–5/ 1969 s. 14–16</ref>

 

toiseksi nimeksi Martin Peyton. "On Roopen toinen nimi Martin Peyton".